tag:blogger.com,1999:blog-135347002011-09-08T22:40:06.674+03:00Olen kolkyt ja risat, vaimo ja äiti. Lähdemme todennäköisesti Japaniin lähetystyöhön syksyllä 2006. Tässä Blogissani pohdiskelen suuren elämänmuutoksen tuomia riemuja ja kauhuja. Ehkäpä näistä ajatuksistani on jollekin kohtalontoverille jotain iloa. Välillä on hyvä tulla "Nurmikolle levähtämään" ja tuulettamaan aivojaan. Alunperin Blogilleni meinasikin tulla nimeksi "Aivotuuli". LCLady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.comBlogger371100tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1136359126723150172006-01-04T09:06:00.000+02:002006-01-04T09:18:46.736+02:00Saavuimme tänne maanantaina lumipyryssä.<br />Auto oli pakattu täyteen tavaraa, tosin mun kaksi henkilökohtaisten tavaroiden laatikkoa jouduttiin jättämään vielä Tampereelle, sillä ne eivät yksinkertaisesti mahtuneet autoon. No, saan ne sitten tän viikon lopussa, kun menemme takaisin Tampereelle jatkamaan kesken jäänyttä urakkaa.<br /><br />Täytyy sanoa, jotta muutto ja varastoon pakkaus on viel aikast lailla vaiheessa. Sairastuin vatsatautiin viikonloppuna ja kuumeisena hoipertelin ja yritin pakkailla. No, onneksi ei ole vielä ihan paniikki, sillä asunto ei ole vielä mennyt kaupaksi. Vaikkakin olisihan se ollut mukava, jos tämä projekti olisi ollut jo ohi tänne Ryttylään tultaessa.<br /><br />Tietokoneen sain yhdistettyä verkkoon jo heti tulopäivänä. Todella mukavaa. Paitsi, että tässä tuli pienoinen takaisku. Koneesta hävisivät äänet tyystin, ei kuulokkeet, irtokaiuttimet, eivätkä koneen kaiuttimet päästä pihaustakaan. Ei edes henkilöt, jotka tietävät koneista enemmän kuin meikäläinen, saaneet niitä toimimaan. Kone vain ilmoittaa, jotta laitteet toimivat oikein... mutta edes koneen avaus- ja sulkemisäänet eivät kuulu.<br />Soittelin eilen Fujitsu-Siemens huoltoon, ja tulevat noutamaan koneen ilmeisesti tän päivän aikana. Heillä korjausaika on keskimäärin 5 työpäivää + 2 päivää kuljetuksiin. Eli toivottavasti saisin tän koneen takaisin ensi viikon lopussa.<br />Pikkasen harmittaa. Kone on ollut meillä vasta kuukauden ja heti piti mennä rikki!<br /><br />Tämä ensimmäinen viikko täällä opistolla on aika löysä. Meille on annettu lista luettavista kirjoista ja pikkasen kirjallisia etätehtäviä. Täällä on meneillään Kansanlähetyksen työntekijäpäivät, jonne voimme osallistua omien halujemme mukaan.<br />Aion itse tehdä nuita etätehtäviä, ulkoilla ja ottaa levon kannalta. Tuo muuton loppurutistus vei voimat, kun kerran olin vielä kipeänä. Isäntä osallistuu joillekin luennoille ja kertoilee sitten minulle pääkohdat. Hih! Hyvä työnjako! No, hällä on enemmä päätä tämmöisille luennoille. Suodattaa mulle sitten asiat selkokielellä. ;-)<br /><br />Yhdeksäs päivä sitten alkaa opiskelu todenteolla. Meille on annettu lukujärjestys ja ihan tiiviille näyttää. Mutta odottelen positiivisella mielellä mitä kurssi tuo tullessaan.<br /><br />Jatkanen kirjoittelua, jahka saan taas koneeni huollosta takaisin.<br /><br />:-)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-113635912672315017?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1135969406629311002005-12-30T20:51:00.000+02:002005-12-30T21:03:26.650+02:00Terveiset täältä muuton keskeltä.<br /><br />Tammikuun toinen päivä pitäisi sitten asettua Ryttylään koulutettavaksi...<br /><br />Ukot tuossa raijasivat 3 peräkärryllistä huonekaluja varastoon. Nyt täällä on enää sängyt ja muutama tuoli. Laatikoitakin on tullut vietyä ihan varastoon kiitettävästi, tosin kyllä täältä vielä löytyy erinäisiä tavarakasoja ympäri asuntoa. Nekin pitäis jaksaa ahtaa laatikoihin huomisen ja ylihuomisen aikana. Huh! Kyllä tää muuttaminen on aina yhtä rankkaa, varsinkin, kun tavarat pitää nyt säilöä varastoon.<br /><br />Meil kyl kävi pikkasen huono säkä, jotta just kun olis tarttenut voimia eniten, niin isäntä meni saamaan flunssan ja meikäläinen ruikkutaudin. Onneksi pikku neitimme on aikast hyvässä kunnossa ja pääsi serkuilleen leikkimään pahimman muuttorumban ajaksi. :-)<br /><br />Meijän nettiyhteys katkee 2. tammikuuta. En ole varma, kuin pian saan liitettyä koneeni koulun verkkoon... Mutta jahka pääsen taas linjoille, kertoilen kuulumisia, kuin opiskelu on lähtenyt käyntiin Ryttylässä.<br /><br />HYVÄÄ JA SIUNATTUA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-113596940662931100?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1134404452402760512005-12-12T17:36:00.000+02:002005-12-12T18:20:52.476+02:00Tänään kävimme pikavisiitillä Ryttylässä. Oli ihan mukava päästä katsomaan ihan livenä opiston ympäristöä. On paljon helpompi orientoitua muuttoon kun on nähnyt asunnon jo edeltä käsin.<br /><br />Meille on varattu ihan mukava "kaksio" siitä opiston asuntolan käytävältä. Rakennus on sellainen iso monikerroksinen kivinen talo... vanha kuin mikä. Meillä on siis huone ja isohko keittiö, sekä oma suihku/Wc.<br />Meidän neidin sänky varmaan nostetaan siihen keittiön puolellea, sillä emmehän me pahemmin kokkaile, kun käymme opiston puolella syömässä. Näin saamme rauhoitettua sitten hänen nukkumaan menon.<br /><br />Muutenkin opiston alue tuntui mukavalle. Se on keskellä rauhallista maalaismaisemaa. Neidillekin on siinä ihan mukava ja turvallinen leikkimisympäristö ja kurssillemme on tulossa muitakin perheitä, eli leikkikavereitakin piisaa. Saimme hänelle eskaripaikan englannninkielisestä päiväkodista, (tosin eskari on suomenkielinen) ja kurssimme toinen eskarilaistyttö käy samaa eskaria. Eli olosuhteisiin nähden asiat ovat vallan mainiosti.<br /><br />Sähkökatkoksia tulee kuulemma aikast usein, jos on vähänkin myrskyisää. Sähkölinjat kulkevat metsien halki, ja aina siellä joku puu kaatuu linjojen päälle. Eli vaikka saamme asuntoomme langattoman yhteyden nettiin, ja tietsikassa on akku, niin kyllähän sähkökatkos vaikuttaa sitten yhteyteen, kun lähetin toimii sähköllä...<br />No, sitten voi juoruilla puhelimessa. ;-D<br /><br /><br />Rivitaloasuntomme ei ole vielä mennyt kaupaksi, vaikka katsojia on käynyt. No, toisaalta tämä joulun alus aika vaikuttaa asiaan aika tavalla. Onneksi saatiin pankista "lyhennyksetön vuosi", eli maksamme vain korkoa. Opiskelun ajaltahan emme saa muuta kuin sen parin sadan euron opintotuen,,,, joten sillä ei pahemmin lainoja lyhennellä.<br />No, toivotaan, jotta tää menis kaupaksi heti vuodenvaihteen jälkeen.<br /><br />Joulu tulee,... mutta tässä on ollu niin paljon mietittävää, jotta on ollut pikkasen vaikea asennoitua koko asiaan. No, josko sitä jotenkin pystyisi hetkoseksi rauhoittamaan mielensä ja laittamaan vähän kotia viihtyisämmäksi joulun pyhien ajaksi. (Sen minkä pakkailulta kerkiää)<br />Apua! Kolmen viikon päästä pitäisi asuntomme olla jo aikast tyhjä!!!! Iiik! Tulee kiire!<br />Hih!<br /><br />Olen tässä viimeaikoina ruvennut tekemään pitkiä kävelylenkkejä ihan säännöllisesti... Aamulla kun vien neidin päiväkotiin, olen jatkanut suoraan tunnin kävelylenkillä. Täytyy sanoa, jotta olo on muuttunut positiivisesti ja syksyllä alkanu painonpudotusprojektikin on saanut vauhtia.<br />Viime kesästä on tippunut sellainen 11, 5 kiloa! Vielä olis pikkasen kirittävää, niin saan palkita itseni nappanahkaisilla farkuilla,, (mikäli varat sallivat) Hih!<br />Kävely on myös omiaan ehkäisemään tätä muuttostressiä ja elämän muutoksen aiheuttamaa "pihalla oloa". Varsinkin, kun ostin korvanapin puhelimeeni, niin siinä kävellessä on kiva juoruilla kavereiden kanssa....<br /><br />Että näihin tunnelmiin täältä Tampereelta!<br /><br />;-)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-113440445240276051?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1133189474694764092005-11-28T16:31:00.000+02:002005-11-28T16:53:40.876+02:00Tampereella on tosi lumista ja liikenne tuntuu takkuilevan. Olen ihan iloinen, jotten harrasta pahemmin talviautoilua. Säästyypä isännän tilipussi korjaamolaskuilta.<br /><br />Hankittiin kotvasen aikaa sitten kannettava tietsikka... ihan Japaniin lähtöä silmällä pitäen, jotta saamme "Suomi-näppis" koneen mukaamme. Kyllä vaatii pikkasen totuttelua tän näppäismistöllä kirjoittaminen. Tuo hipaisuhiiri on nääs tuossa keskellä edessä, ja eikös mun peukalot hipaise sitä vähän väliä. Eli kursori pomppii paikasta toiseen ja huomaan kirjoittavani jotain aivn omituista mongerrusta. Välillä lauseen loppu saattaa pompata ensimmäisen sanan puoliväliin... :(<br />No, olemme aikeissa hankkia irtonäppiksen, niin josko tuo elämä pikkasen helpottuis.<br /><br />Koneen mukana hankittiin uusi web kamera. Ja tässä koneessa toimii sentä äänikorttikin. Eli mikäs tässä on nyt Messengerissä jutella. Vielä kun saa uusittua nuo kuulokkeet, niin voi sanoa, että vallan täydellistä. :-)<br />Eli ystävät ja tuttavat, pistelkääpäs niitä teidän Messenger osoitteita. (Yahoo, MSN ja Skype)<br /><br />Huomenna olis sitten vika Japanin tunti... tai jatkaahan tuo alkeiskurssi keväällä, mutta itse olemme silloin jo Ryttylässä.<br />Käytiin muuten eilen Kiinalaisessa syömässä yhden toisen tulevan lähettiperheen kanssa... siis tulevat kurssitoverit. Alunperin olimme menossa sushille, mutta ko. ravintola olikin sunnuntaisin kiinni. No, henkilökohtaisesti pidän enemmän kiinalaisesta ruuasta, jota onneksi myöskin Japanissa saa monesta paikasta. :-P Nam! Oli hyvää! Varsinkin ne friteeratut katkarapupallerot!!!!<br /><br />Eipä tässä ole paljoa mitään tapahtunut. Pakkailupuuhissa en ole päässyt puusta pitkään. Entinen makuuhuoneemme on edelleen laatikoiden valtaama ja tyhjiä laatikoita pitäisi alkaa metsästämään.<br />Asuntomme ei ole edelleenkään mennyt kaupaksi, vaikka sunnuntaina kävikin 8 henkeä katsomassa.<br />Juu, olemme saaneet kommentteja, jotta miksi emme vuokraisi asuntoa jollekin, mutta mieluummin muutamme tämän nyt käteiseksi ja samalla sitten pääsemme veloista eroon. Näin meillä on pieni varmuusrahasto olemassa, jos maailmalla sattuu jotain hälyttävää.<br />Luulen, jotta jossain vaiheessa hankimme jonkun kerrostalokaksion ja vuokraamme sen sitten jollekin. Näin meillä on sitten joku kiinnekohta mökkimme lisäksi, Suomeen paluuta silmällä pitäen. Mutta seurailemme tilannetta ja teemme sitten harkittuja päätöksiä. Nyt tämä asunnon myynti tuntuu kuitenkin meidän tilanteeseen parhaimmalle ratkaisulle.<br /><br />Tuossa edellisessä kirjoituksessani viittasin näihin ailahteleviin mielialoihin. Nyt on ollut taas paljon helpompaa. Silloin oli flunssa iskemässä päälle ja muutenkin sitä oli enemmän ja vähemmän pohdiskellut kaikkea. Parempi olla ajattelematta liikaa tunteella, niin on helpompi olla tässä muutosten pyörteissä.<br />Mieli keveänä ja toiveikkain ajatuksin katselen tulevaisuuteen :-)<br /><br />No, palailen taas kirjuuttelemaan tänne, jahka taas tulee jotain enemmän tai vähemmän tähdellistä asiaa.<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-113318947469476409?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1132652720594934912005-11-22T10:59:00.000+02:002005-11-22T11:45:20.643+02:00Ei ole tässä paljoa jaksanut blogia päivittää. Eikä kyllä ole ihan mahottomasti ollut kirjoitettavaakin. Taitaapi se syksyn pimeys viedä viimeisetkin voiman rippeet.<br /><br />Viikonloppuna tuli käytyä Turussa Maatanäkyvissä festareilla. Tosin jouduin tulemaan takaisin jo lauantai-iltana, kun muksu sairastui. Harmittaa kun jäi pääkonsertti kuulematta.<br /><br />Atk-kurssi lähenee loppuaan ja huomenna on sitten kurssin viimeinen päivä. Siitä sitten alkaakin varsinainen rumba. Ensin työkkäriin ja sen jälkeen pitää lähteä käymään Kelassa ja erinäisissä muissa paikoissa. On niin paljon selville otettavaa ja ratkaisemattomia kysymyksiä, jotka ovat odottaneet sitä päivää, jolloin pääsen vapaasti kaupungille ihan näin virka-aikaan.<br /><br />Nyt se iso pyörä on kierähtänyt. Olemme pistäneet asunnon myyntiin ja tiedämme kuta kuinkin mihin Ryttylässä muutamme. Nyt olemme alkaneet selvittelemään muksun eskari asioitakin. Iltapäivällä pitäisi soitella yhteen yksityiseen englanninkieliseen eskariin ja yrittää saada tyttärellemme paikka..<br />Myöski eräs Japaniin ens kuussa lähtevä lähettikin soitteli ja kertoi viimehetken kuulumisia.<br /><br />Nyt on henkisesti sellainen jännä olo...<br />Kolme kuukautta kestänyt tietsikka kurssi lopuillaan, muutto edessä, kaikki tutut päivärutiinit ovat muuttumassa...<br />Olen innolla lähdössä sinne lähetyskurssille ja sitten tulevaisuudessa Japaniin, eli ei sen suhteen ole mitään muutoksia..... Päin vastoin.<br /><br />Mutta kyllähän tässä sellaista ylä ja alamäkeä omissa fiiliksissä on havaittavissa. Siis intoa on piukeena, mutta se sininen kaihomieli välillä iskee rankasti päälle. Kai tää on ihan normaalia tässä tilanteessa oleville.<br />On jotenkin henkisesti raastavaa purkaa kotiaan ja pakkailla varastoon edeltä määräämättömäksi ajaksi. Ja silti sinulla ei ole tulevaisuuden kuviot vielä tarkasti selvillä. Tai onhan ne tavallaan, tiedetään, jotta Japaniin lähdetään,... sitten joskus...<br />Mutta silti se konkreettinen puuttuu. Ei ole tietoa sijoituspaikasta, lähdön päivämääristä, ei edes kesästä pysty vielä mitään sanomaan.<br />Yleensähän kun muutetaan ja tapahtuu muita tulevaisuuden suunnitelmia, vanhaa purkaessa on jo jotain konkreettista jonne suunnata ajatukset. Näin luopuminen helpottuu, esimerkiksi kun vanhasta asunnosta muutetaan uuteen, on helpompi luopua vanhasta, kun suunnittelee jo intoa piukeana uuden sisustusta.<br /><br />No, ei tässä mitään valittamista ole. Näihin kysymyksiin varmasti saadaan vastauksia heti kurssin alettua. Mutta odottavan aika on pitkä. Eli pitää vaan rauhassa yrittää olla rennosti ja odottaa. Olen onnellinen, jotta olen päässyt mukaan tälläiseen suureen prosessiin.<br />Mutta myönnetään ihan näin julkisestikin, jotta kyllä sitä välillä tulee pieni itku, kun asioita ajattelee tunteella. Ei ole helppo jättää kaikkea tuttua turvallista taakseen ja tehdä suurta hyppyä tuntemattomaan.<br /><br />Tähän voi vain sanoa, jotta kun on turva Jumalassa, niin mikään asia ei ole ylitse pääsemätöntä. Täytyy vain luottaa ja opetella odottamaan.<br />Ja saahan sitä itkeä jos itkettää ja nauraa jos naurattaa. Kullakin on omat tapansa purkaa paineita ja käsitellä asioita. Ja toisilla tunteet herkemmin pinnassa.<br /><br />Että ihan näin tuttaville ja ystäville vaan viestinä, että ei pidä ihmetellä, jos meikäläinen on vähän "herkällä tuulella".<br />Kaikki tsemppi ja kannustus on tervetullutta. Ja esirukouksiakin kaivataan! Kyllä tässä hengissä selvitään.<br /><br />Tässä tuli ny aikasmoinen vuodatus, enkä ole varma, onko tässä päätä eikä häntää. Mutta siksihän tämä Blogi on olemassa, jotta täällä voi vuodattaa näitä sisimpiä tuntoja. Hih! Lukijan vastuulla. ;-)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-113265272059493491?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1131566010600682682005-11-09T21:44:00.000+02:002005-11-09T21:53:30.613+02:00Viimein on selvinnyt, jotta meille on varattu kaksio opiston yhteydestä. Lisäksi Sleyn kautta tulevat 3 perhettä aloittavat kurssin jo 2.1.06, muut kurssilaiset liittyvät mukaan sitten 9.1.06.<br />Tuntuu todella mukavalle, jotta jotkut asiat ottavat jo selvitäkseen.<br /><br />Eilen sattui japanin tunnilta tullessa ihan mukava ylläri. Eräs mies henkilö, joka on samalla tunnilla mun kanssa otti mut kiinni rappusissa ja kysäisi, jotta minäkin olen siis menossa Ryttylään kurssille. Sitten kävi ilmi jotta hän vaimoineen on tulossa samalle lähtetyskurssille ja tavoitteena olis myös lähteä Japaniin. Hih! Ja me kun ollaan käyty koko syksy samoilla tunneilla. No, eipä siellä japanin tunneilla kovinkaan paljon ehdi muihin oppilaisiin tutustua. Kaikki tulee ja menee.... illalla jo kiire kotiin.<br /><br />On todella mukava nähdä kurssilaisia etukäteen. Jotenkin tulee sellainen erilainen tunne. Aiemmin sitä on tavallaan käyny tätä prosessia ihan yksin ja ollut ihan ymmällä kaikkien kysymystensä kanssa. Nyt kun tapaa ihmisiä, joilla on samat suunnitelmat, niin ei koe enää olevansa yksin.<br />Tosi hienoa, jotta Japaniin on lähdössä meidän lisäksi muitakin. On paljon helpompi lähteä "isommalla porukalla" suureen tuntemattomaan. Ei tule niin orpo olo.<br />Tulemme todennäköisesti tapaamaan ihan porukalla tässä jossain vaiheessa ennen kurssin alkamista. :)<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-113156601060068268?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1131269110346395442005-11-06T10:50:00.000+02:002005-11-06T11:25:10.416+02:00Jeps! Ny on niin ku päästy Marraskuun puolelle. Vähiin käy aika, ennen kuin loppuu.<br /><br />Tämä blogin päivitys on vähän laahannut jälkijunassa, mutta välillä tuntuu olevan paljon muuta, ettei ole saanut aikaiseksi pistää tikkua ristiin asian hyväksi.<br />Tosiaan, kuten edellisessä viestissä kirjoitin, niin siirsin nuo käsityöhöpötykset tuonne toisen blogin puolelle, niin pystyn selkeämmin keskittymään tässä blogissa itse asiaan.<br /><br />Koko syksy on mennyt odotuksen merkeissä. Syyskuun puolella meille ilmoitettiin, jotta meidät on virallisesti hyväksytty lähetyskurssille, ja tän kuluvan viikon aikana saatiin asia viimein myös kirjallisena.<br />Kovin on asiat muuttuneet matkan varrella. Nyt emme olekkaan menossa Kauniaisten Raamattuopistolle kurssille. Ko. kurssi ilmeisesti peruttiin, sillä toinen järjestö jonka piti järjestää ko. kurssi yhteistyössä SLEY:n kanssa ei saanutkaan riittävästi lähtijöitä.<br />Nyt Kyseinen kurssi pidetään RYTTYLÄSSÄ yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa.<br /><p>Tämä on sinänsä ihan onnellinen käänne, sillä sijainniltaan Ryttylä on lähempänä Tamperetta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, jotta meidän on helpompi hoitaa muksun kouluun tutustumiset, oikojakäynnit ja muut käytännön asiat Tampereella. Helsingin seudulta olisi ollut lähes tuplasti matkaa. </p><p>Samaten matka mökillemme on paljon lyhyempi, joten näillä näkymin pystymme käymään siellä jo varhaisesta keväästä alkaen. </p>Ja yks mikä on ihan huippu juttu; Helsinkiin en olisi moottoripyörääni viitsinyt viedä, mutta Toijalasta Ryttylään on ihan mukava matka, ja siellä uskaltaa jättää pyörän jopa opiston parkkipaikalle. Helsingissä en olisi mielelläni sitä kadunvarteen jättänyt. Eli nyt pystyn sitten ajelemaan tän vikan kesän siltä osin kun vaan vapaata aikaa riittää. :) :) :)<br /><br />Nyt on vielä auki se, että muutammeko opiston asuntolaan vai johonkin yksityisasuntoon... ja tällä on vielä vaikutuksia myös meidän tietoliikenne yhteyksiin. Sitä kun on tottunut käyttämään internettiä vähän joka asiaan, niin Japanin opiskeluun, kuin yhteyden pitoihin. Olisi hankalaa, jos joutuisi yömyöhään kököttämään jossain atk-luokassa, mikäli omassa kämpässä ei olisi nettiyhteyttä.<br />No, tuo on toisaalta toissijainen asia, mutta totta kai sitä tuommoisiakin miettii.<br /><br />Asuntoakaan emme ole vielä pistäneet myyntiin. Tätä pitäisi pikkasen tyhjennellä. Olemme eläneet jo muutaman kuukauden puolityhjien laatikoiden kanssa. Sohvakaluston lahjoitimme FIDA:lle ja siirsimme sänkymme olohuoneeseen. Nyt entinen makuuhuoneemme on sekalainen kaaos. Alunperin meidän piti vähitellen pakata sinne laatikoita siististi pinoon ja sitten siirtää niitä pikkuhiljaa varastoon... Mutta projekti jäi kesken. Siellä on erinäinen määrä laatikoita ja sinne on sittemmin tullut heitettyä ylimääräisiä tavaroita ja vaatteita sen laatikkopinon päälle...<br />Edessä on siis aikamoinen urakka.<br />Näillä näkymin pääsemme parin viikon kuluttua kuljettamaan nuita laatikoita meille tarkoitettuun pitkäaikais varastoon. Eli sitten tämä kodin pakkaus-homma pääsee taas jatkumaan.<br /><br />Uusin kysymysmerkkejä herättänyt asia; Kävimme muksun kanssa hammaslääkärissä tarkastuksessa. Pikkuneidillä on jonkinasteinen purentavika. Eli nyt odottelemme pääsyä oikojan konsultaatioon. Edessä lienee vuosien oikomishoito. Mitenköhän tämä tulee vaikuttamaan meidän kuvioihin???<br />Jotta en hyppisi tuttuun tapaan seinille, yritän vakuutella itselleni, jotta kyllä asiat hoituu.<br /><br /><br />Kieltämättä tässä on saanut kasvaa aikasta paljon henkisesti. Itse kun olen "heti tänne kaikki nyt", "halki, poikki ja pinoon" ihminen, niin tämmöinen itsestään riippumaton odottelu on vaatinut hermoja ja kärsivällisyyttä. No, tulen tarvitsemaan kumpaakin piirrettä sopivassa sekoituksessa tuolla lähetyskentällä. Japanissa lähinnä kärsivällisyyttä enemmänkin, joten kokemus tulee olemaan meikäläisen impulsiiviselle luonteelle erittäin kasvattava.<br />Toivottavasti pärjään.<br /><br />Niin, tuon kurssinkin viralliset päivämäärät selvisivät. Alunperin luulin, jotta se olis kestänyt kesäkuun loppuun, mutta päivämäärät ovatkin 9.1.06-31.5.06<br />Meidän kuulemma pitäisi heti tammikuun alussa päättää, lähdemmekö sitten Amerikkaan kielikurssille. Olemme kyllä alusta asti puhuneet haastattelijoidemme kanssa, jotta emme lähtisi.<br />Meillä kuitenkin on englannin kielessä kohtalaiset taidot... ei ehkä kieliopillisesti, mutta käytännön kielitaito on sen tasoista, jotta pystyy aika syvälisiinkin keskusteluihin ulkomaalaisten ystävien kanssa.<br />Japanissa ei kuitenkaan pärjää englannilla. Eli englanninkielentaitoa tarvitaan ainoastaan silloin, kun opiskelemme Japania Tokyossa kielikoulussa.<br />Itse haluaisin lähteä sitten suoraan Japaniin. Tai ainakin en ole valmis lähtemään kesällä 4 kuukaudeksi kielikouluun. Täällä on vielä liian paljon selviteltäviä asioita. Se on eri asia, mikäli Japaniin lähtö lykkääntyisi huhtikuuhun -07 virallisten kutsujen ja Tokyon kielikoulun lukukausien vuoksi. Siinä tapauksessa voisikin käyttää tämän odotusajan englannintaidon petraamiseen. Tosin tämän voisi tehdä myös täällä Suomessakin... lienee järjestöllekin halvempi ratkaisu.<br /><br />No, tää on ny vaan mun pohdintaa. Asiat menevät niin kuin menevät. Eipä tässä nyt mitään ehdottomia olla. Täytyy toimia ja joustaa olosuhteiden mukaan. Mutta tottakai pitää olla unelmia, haaveita. Ja tietenkin pitää itselleen selvittää, mitä oikein haluaa ja toivoo.<br /><br />LC<br /><br />P.s.<br />Kirjoitan tähän itselleni muistettavia asioita. Tässä ne säilyvät paremmin, kuin jossain irtolapulla.<br /><br />* Ota selvää rokotusohjelmasta<br />* Käy Kelassa ja selvitä sairasvakuutus juttuja<br />* Ota yhteyttä kouluun ja kysele muksun mahdollisuuksia päästä engl. kiel. luokalle<br />* Selvittele oikojan konsultaatiokäynnin ajankohtaa.<br />* Muista tehdä lista paikoista, joihin osoitteen muutos<br />* Peru vastuuvakuutus!!!!!!!!!!!!!!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-113126911034639544?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1131091645355086402005-11-04T10:05:00.000+02:002005-11-04T10:07:25.356+02:00<a href="http://nurtsinlaidalla.blogspot.com/">http://nurtsinlaidalla.blogspot.com/</a><br />Päätin keskittyä käsitöihini ja muihin harrasteisiini ihan omassa karsinassa. Jatkossa pitäydyn täällä Nurmikon puolella muihin arkisiin tapahtumiin ja tuleviin suuriin elämän muutoksiin.<br /><br />LC :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-113109164535508640?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1130173406726382362005-10-24T19:42:00.000+03:002005-10-24T20:12:44.756+03:00<a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/buell1.JPG"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 161px; CURSOR: hand; HEIGHT: 132px" height="229" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/buell1.JPG" width="182" border="0" /></a> Moro!<br /><br />Meidän ajokauden päätösbileet poikivat muutaman tilauksen. Tässä on tulos.<br />Nyt työn alla on jälleen yksi laukku, jonka yritän saada valmiiksi viikon loppuun mennessä.<br /><br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/blankko.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 151px; CURSOR: hand; HEIGHT: 109px" height="125" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/blankko.jpg" width="178" border="0" /></a><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/BossHoss1.JPG"><img style="WIDTH: 150px; CURSOR: hand; HEIGHT: 107px" height="174" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/BossHoss1.JPG" width="144" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/pienipiru1.JPG"><img style="WIDTH: 156px; CURSOR: hand; HEIGHT: 105px" height="96" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/pienipiru1.JPG" width="127" border="0" /></a><br /><br />Meidän pikkuneidillä on ollut vähän flunssan poikasta ja nyt tuntuu, jotta se taitaa iskee meikäläiseenkin. Ei kivaa!<br />No, josko tässä rauhallisesti ottamalla ja levolla pääsis sen kummemmitta räkätauditta.<br />*menee ottamaan kuumaa mehua*<br /><br />Kiitos Kaunis jättämistänne viesteistä! Mukava nähdä, jotta täälläkin on elämää.<br /><br />LC<br /><p> </p><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-113017340672638236?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1129531635107211702005-10-17T09:37:00.000+03:002005-10-17T09:48:37.053+03:00Viikonloppu oli ja meni... vähän liiankin nopeasti.<br />Tämän aamuinen herääminen oli aikas tahmeaa... ulkona kylmää ja tuulista. Ei todellakaan tehnyt mieli nousta pedistä ja lähteä köpöttelemään koulutielle. No, pakkohan se oli, sillä excel-harjoitukset kutsuivat ja tällä viikolla on tentti.<br />Täällä sitä nuokutaan näppiksen ääressä ja yritetään pysyä hereillä ainakin tämän kahvitauon ajan... vatsaakin kivistää ja hartiat on jumissa...<br />*mouruaa kuin Karvinen* (joka on varmaan maailman tunnetuin maanantain vihaaja)<br /><br />Nyt tarvitsis kyllä jotain todella piristävää!<br /><br />Huomenna pitäisi mennä taas ostamaan lisää mustaa hahtuvaa. Saas nähä sekoaako meikäläinen siellä Pellavasopissa ja tulee taas ulos mukanaan kaksi täyttä muovikassillista hahtuvia. :-O<br /><br />Pirteää alkuviikkoa kaikille! *yrittää sanoa kauhean vakuuttavasti ja haukottelematta*<br /><br />LC<br />p.s. Vierailijat! Olisi todella mukavaa, jos joskus jättäisitte tänne puumerkkinne. Olis kiva nähdä kutka ja ketkä täällä tekevät visiittejään. Pienet kommentit piristäisivät kummasti. :D<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112953163510721170?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1129446289591818592005-10-16T09:50:00.000+03:002005-10-16T10:04:49.600+03:00Kiinnostuneiden pyynnöstä keräsin tähän yhteen osan jo tehdyistä pipoistani.<br />Malleja, värejä, kuvioita ja kokoja pystyy varioimaan vaikka kuinka.<br />LC<br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/harrikka%20ja%20devil2.JPG"><img style="WIDTH: 230px; CURSOR: hand; HEIGHT: 131px" height="141" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/harrikka%20ja%20devil2.JPG" width="234" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/ekamaltanristipipa3.JPG"><img style="WIDTH: 169px; CURSOR: hand; HEIGHT: 138px" height="173" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/ekamaltanristipipa3.JPG" width="172" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/horns3.JPG"><img style="WIDTH: 168px; CURSOR: hand; HEIGHT: 138px" height="173" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/horns3.JPG" width="180" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM44071.JPG"><img style="WIDTH: 148px; CURSOR: hand; HEIGHT: 120px" height="90" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/HPIM4407.jpg" width="182" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM44301.JPG"><img style="WIDTH: 182px; CURSOR: hand; HEIGHT: 123px" height="125" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/HPIM44301.JPG" width="215" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4437.jpg"><img style="WIDTH: 164px; CURSOR: hand; HEIGHT: 118px" height="124" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/HPIM4437.jpg" width="179" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Kitsune2.JPG"><img style="WIDTH: 163px; CURSOR: hand; HEIGHT: 119px" height="147" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/Kitsune2.JPG" width="204" border="0" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112944628959181859?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1129375379862735762005-10-15T14:04:00.000+03:002005-10-15T14:24:04.570+03:00Tulimme hetko sitten sisälle pihahommista. Kuinkas sattuikaan, taloyhtiössämme oli vallan pihatalkootkin. Ei välttämättä mikään hyvä päivä, sillä sitä mukaa kun haravoitiin, lehdet levisivät takaisin nurmikolle.<br />Haravoimme oman asuntomme edustan ja sitten veimme muutaman kottikärryllisen lehtiä yhteisiltä alueilta. Sitten liukenimme vähin äänin sisälle...<br /><br />Uusin innostukseni... Kynsien koristelu!<br />Keksin viikko sitten, jotta geelikynää pystyy hyödyntämään hyvin myös kynsien koristelussa. Monethan maksavat itsensä kipeiksi käydessään kauneussalongeissa laitattamassa kaiken maailman koristeita kynsiin.<br />Kokeilin piirtää geelikynällä kynsilakan päälle ja laittaa ohuen kerroksen suojalakkaa maalauksen päälle. Lopputulos oli ihan kivan näköinen ja kestävä. Vielä jos joku muu tekee kuviot, jälki on paljon parempaa. Itselläni ainakin oli vaikeuksia piirrellä vasurilla selkeitä kuvioita oikean käden kynsiin.<br />Lueskelin ystävättäreni blogia. Hän oli myös kokeillut ideaani ja laittanut kuvat kynsistään. Näyttivät tosi näteille.<br />Ajattelin, josko minäkin ikuistaisin tämän kertaiset bile-kynteni... :)<br /><br />Tässä siis kauheat nakkisormeni:<br />(kuva on vähän epäselvä, sillä jouduin ottamaan sen web kamerallani. Digistäni oli nääs patterit loppu...)<br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/kynsi21.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 133px; CURSOR: hand; HEIGHT: 104px" height="119" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/kynsi21.jpg" width="205" border="0" /></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Ei muuta kuin kokeilemaan... oliskos tässä tämän pikkujoulukauden uusi kauneushitti?!? ;)<br />Lisää malleja ja ideoita tulee esille tuonnempana. Myöskin vinkkejä ja ideoita otetaan vastaan kommenttien muodossa.<br /><br />Post crossing rintamalle kuuluu ihan hyvää. Olen saanut useamman kortin ympäri maailmaa ja tällä viikolla on tullut ilmoituksia sähköpostiini lähettämieni korttien perille menosta.<br />Minun piti vain kokeilla muutamalla kortilla tätä ideaa, mutta luulen jatkavani tätä harrastusta jonkin aikaa.<br />On niin mukava tulla kotiin ja löytää ylläripostikortteja laatikosta....<br />Muutoin sieltä löytyisi vain laskuja... ja kun tuo meiliboxinikin tuppaa huutamaan tyhjyyttään... :'(<br /><br />Nyt ruuan laittoon ja sitten valmistautumaan iltaan. :)<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112937537986273576?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1129367477976182052005-10-15T11:54:00.000+03:002005-10-15T12:11:17.993+03:00Kamala myrsky. Puut taipuvat melkein kaksinkerroin ja sataa lehtiä. Onneksi tänään näyttää selkeämmälle. Eilen koululta lähtiessäni jouduin kamalaan kaatosateeseen ja tuulen riepoteltavaksi.<br />Käväsin äsken sitomassa mustekaloilla sadesuojan motskaani kiinni. Tuuli tarttui suojaan niin napakasti, jotta se olis ollut kohta läheisessä puussa. Toivottavasti pyöräni ei kaadu tässä puhurissa. Näillä näkymin pyöräni matkustanee maanantaina viimein talvisäilöön. Eli nyt on viimeiset hetket pistää hieman suoja-aineita pintaan, jotta kostea varasto ei tee tepposia talven aikana.<br /><br />Sain eilen pitkästä aikaa valmiiksi parit käsityöprojektit. Nyt on tilauslaukku valmis ja samalla pykäsin vielä itselleni hatun...<br />Tässä kuvat: <br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/tilattulaukkumini.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 267px; CURSOR: hand; HEIGHT: 189px" height="135" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/tilattulaukkumini.jpg" width="201" border="0" /></a><br /><img style="DISPLAY: block; MARGIN: 0px auto 10px; WIDTH: 277px; CURSOR: hand; HEIGHT: 194px; TEXT-ALIGN: center" height="121" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/Kitsune.jpg" width="245" border="0" /><br /><br />Neulahuovutin hattuuni yhden kanjin. Välttämättä kädentaitoni eivät ole maailman tarkimpia, mutta siinä pitäisin lukea "Kitsune". <br />Kuka tietää mitä se tarkoittaa? (itse tiedän... etsin tuntikausia sopivaa kanjia hattuuni. Vaihtoehtoja oli useita, mutta päädyin sitten tuohon.)<br /><br />Illalla olisi sitten ajokauden päättäjäiset. Olo on vähän laiskan puoleinen ja melkein tekis mieli jättäytyä kotiin... mutta toisaalta, onhan se ihan mukava tavata ystäviä ja tuttuja. Saattaapi olla, jotta heitä ei tule tässä nähtyä sitten muutamaan vuoteen. Kaikki riippunee ensi kesän aikataulusta. Jos turhan kiirettä pitää, en kykene ottamaan motskaani ajoon lainkaan-> kokkarit jää käymättä :'( :'( :'(<br /><br />Nyt pitäisi lähteä ulos reippailemaan. Meillä on vielä kuunliljat katkaisematta ja muutenkin haravalle olis käyttöä. Tosin, tuo myrsky taitaa levitellä ne lehdet saman tien, kun olemme saaneet ne haravoitua kasaan. Mutta tuleepa ainakin haukattua happea. On sitten mukavampi ja pirteämpi olo käväistä suihkussa ja alkaa pyntäytyä iltaa varten.<br /><br />Iloista viikonloppua kaikille!<br /><br />LC<br /><p> </p><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112936747797618205?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1128458188764164462005-10-04T23:14:00.000+03:002005-10-04T23:36:28.776+03:00Olen käynyt tässä syksyn mittaan Sampolassa japanin tunneilla. Itse asiassa kurssin nimenä taitaa olla "Japanin kieli ja kulttuuri", joten emme uppoudu pelkästään kielen saloihin, vaan saamme pikkaisen laajemman kuvan ko. maasta.<br />Hiljaksiin olemme opetelleet hiraganoja ja näiden myötä jonkin verran uusia sanoja. Paljonhan muutamassa tunnissa ei pysty eteenpäin menemään, mutta parempi tämäkin kuin ei mitään.<br /><br />Pikkuhiljaa rupeaa jo esittelyt sujumaan: <br /><ul><li>Hajimemashite. </li><li>Watashi wa LC des. </li><li>Finrandojin des. </li><li>Tampere kara des. </li><li>Dõzo yoroshiku onegaisemas.</li></ul><p>Sitten voidaan kysellä: </p><ul><li>Nan desu ka?</li><li>Kore wa nan desu ka?</li><li>Sore wa enpitsu desu.</li></ul><p>Myös lause: "Koko de kekkõ desu." on tullut tutuksi. Kuten myös muutamia kielioppijuttuja. Lausumisen suhteen japani ei ole erityisen vaikea, mutta kirjoitussysteemi on sitten ihan oma lukunsa.</p><p>Täytyisi kyllä aktivoitua tässä kieliopiskelussa ja pänttäillä näitä asioita ihan itsenäisesti. Vuosi on niin lyhyt aika ja siinä ajassa pitäisi jo oppia kieltä sen verran, jotta pystyisi edes liikkumaan Tokiossa itsenäisesti. Tyttäremme koulun aloittaminen Amerikkailaisessa koulussa vaatii varmasti paljon myös meiltä vanhemmilta... neiti tarvitsee kaiken mahdollisen tuen, mitä vaan pystymme antamaan. Näin ollen olisi hyvä, jos pystyisin jo edeltä käsin opettelemaan asioita, jotta oman kielikoulun aloitus olisi hieman kevyempää.... Nyt tuli sellainen olo, jotta olen kirjoittanut tästä ennenkin. Toistan siis itseäni räikeästi. No, ei sen väliä. Kirjuuttelen mitä mieleen juolahtaa.</p><p>Eilen meillä kävi kylässä eräs aktiivinen Japani Blogin kirjoittaja ja kertoi omista kokemuksistaan niistä kuukausista, joina hän oli vaihtarina Hokkaidolla. Hänen bloginsa ansiosta meikäläinen on päässyt pikkasen kurkistamaan jo edeltä käsin kyseiseen maahan ja kulttuuriin.</p><p>Lämmin kiitos ystävällemme! Nyt meillä on odottamassa sähköjohtoon liitettävä adaptori tulevaa kannettavaa tietsikkaa varten. Samaten Japanin verkkoon sopiva akkulaturi, jotta saan kameran akut ladattua. Nyt meidän ei tarvitse heti maahan saavuttuamme lähteä metsästämään kyseisiä tarvikkeita vajavaisella kielitaidolla (lue: lähes tulkoon ummikkona...).</p><p>Pakkailu into on tässä kuukausien varrella hyytynyt, vaikka pikkuhiljaa sen pitäisi ruveta innostamaan enemmän... Niitä pahvilaatikoita kun jostain ilmestyisi meitin ovelle... (toiveajattelua). No, täytynee jossain vaiheessa tehdä kierros kenkäkauppoihin ja Giganttiin... Niinhän se on, vain <em>hullu maksaa</em> liikaa laatikoista, joita voi ehkä ilmankin saada.</p><p>Nyt tämä niinkö menis tuonne töllön ääreen ja jatkais laukun neulomista.</p><p>LC</p><p> </p><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112845818876416446?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1128236354254065212005-10-02T09:38:00.000+03:002005-10-02T20:12:45.616+03:00<a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/ekamaltanristipipa.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 217px; CURSOR: hand; HEIGHT: 182px" height="182" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/ekamaltanristipipa.jpg" width="239" border="0" /></a> Viimeyön saldo... kädet ihan karrella huovutuksesta, kaks huovutusneulaa poikki.<br />En malttanut antaa pipan kuivua, vaan rupesin hakkaamaan siihen maltanristiä. Aluksi tein aivan liian paksun kuvion. Koska pipa oli märkä, hakattava alusta oli aika sitkeää. Vähän myöhemmin myös hakattava lankakin oli muuttunut aika hankalaksi neulahuovuttaa. Tästä syystä sain 2 parasta neulaani pingahtamaan poikki. Onneksi oli silmälasit päässä! Muutoin lovettu neulan pää olis ollut silmässä!!!!!<br /><br />Ensimmäinen kuviointi epäonnistui totaalisesti ja jouduin vielä pikkasen ennen puoltayötä purkamaan koko kuvioinnin ja aloittamaan alusta hieman ohkaisemmilla langanpätkillä. Aamulla vielä viimeistelin kuivunutta pintaa. Täytyy sanoa, että koko prosessi olisi ollut helpompi tehdä kuivana. Itse kuvion tekeminen oli haastavaa. Symmetrisen kuvion hakkaaminen ilman sabluunaa tuntui mahdottomalle tehtävälle. Luulin jo onnistuneeni, mutta tuota kuvaa katsellessa huomaan, ettei se vieläkään ole symmetrinen. Täytynee kehitellä jonkinlainen pahvisabluuna, mikäli toisen tuollaisen pipan joskus teen.<br /><br />Nyt väsyttää. Muksu tuli aamulla kukonlaulun aikaan katselemaan ruotsinkielistä Muumia ja on siitä lähtien möyrinyt kainalossa. Yritän vähitellen raahautua aamukahville ja sitten katsomme mitä kivaa tälle päivälle keksimme. Olemme jälleen tyttöjen kesken koko päivän... Josko vaikka menisimme läheiselle vesitornille munkille ja mehulle.<br /><br />Illalla jatkan perjantaina aloittamaani laukkuprojektia. Olen jo niin uppoutunut tähän puikkojen kanssa suihkimiseen, jotta minulla pitää olla monta työtä yhtä aikaa... (Apua! sanon minä, joka olen koko ikäni inhonnut käsitöitä!!!) Tämä kyseinen laukku on tilaustyö. Saan aivan ihanan käsin virkatun huivin vaihtarina tätä laukkua vastaan. :)<br /><br />Japani-projektista:<br />Sain sovittua erään sukulaisemme kanssa, jotta saisimme varastohuoneen käyttöön marraskuun puolesta välistä lähtien. Mukava tietää, niin osaa pikkasen paremmin suunnitella tätä pakkausaikataulua.<br /><br />Tämä on se huone, johon yritämme ahdata pääosan suomenkodistamme laatikkoihin pakattuna. Mikäli jotain huonekaluja jää yli, täytyy ne joko myydä tai kuljettaa sitten erään toisen sukulaisemme hieman viileämpään varastoon. Tärkeintä olisi, jotta tietynlaiset tavarat olisivat samassa paikassa. Jos joskus tarvitsemme jotain tärkeää, asioidemme hoitajan on helppo mennä etsimään (mikäli olemme muistaneet listata laatikkojen sisällöt siististi laatikon päälle).<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Harrikkapipaeka.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 156px; CURSOR: hand; HEIGHT: 145px" height="176" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/Harrikkapipaeka.jpg" width="162" border="0" /></a><br /><p>Tässä on vielä parempi kuva siitä eilisestä harrikka-pipasta.</p><p></p>Nurmikko hiljenee seuraavaan kertaan.<br /><br />LC<br /><br /><br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Harrikkapipaeka.jpg"></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112823635425406521?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1128190361048453432005-10-01T20:55:00.000+03:002005-10-01T21:12:41.056+03:00<a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/harrikka%20ja%20devil.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/harrikka%20ja%20devil.jpg" border="0" /></a>Tässä uusimma tuotokseni. Tuo sarvipipo on jo myyty, mutta tuli takas pienennettäväkski.<br />Harrikkapipon kaksoisveli on kuivumassa mallipäässä ja odottaa kuviointia neulahuovutuksella. Suunnittelin laittavani siihen oranssilla maltanristin. Lisännen tämän kuvan huomenissa tänne blogiini.<br />Kaikki nämä kolme mainuttua pipoa poikkeavat edeltäjistään siinä, että olen huovuttanut ne käsipyykillä. Täytyy sanoa, että yllättävän työlästä.<br />Itse huovutukseen meni about tunti. Kädet karrella tulikuumassa vedessä mukellettiin pipoja "Le Chat" saippuan voimin. Välillä huuhdottiin kylmävesiämpärissä, jonka jälkeen vesi tuntui entistäkin polttavammalle. (Olin autuaasti unohtanut ostaa ne kumihanskat). Hiki valui... mutta oli upeaa huomata, kuinka säkin kokoisesta piposta vähitellen huopui sopivan kokoinen kippo.<br />Sen verran työlästä tämä käsin huovuttaminen, jotta taidan jatkossa pitäytyä edelleen pesukonehuovutuksessa.<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/b??gi.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 209px; CURSOR: hand; HEIGHT: 145px" height="145" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/b%3F%3Fgi.jpg" width="251" border="0" /></a><br />Toissa iltana sain valmiiksi bile-laukkuni. Tuo kuva on huono, sillä sen läppä törröttää pikkasen ylempänä kuin se oikeasti on. Eli läpän alareunan pitäisi olla tuossa napissa ihan kiinni.<br />Ensimmäinen työni, josta tiesin ihan ensimmäisestä silmukasta lähtien millainen siitä pitää tulla. Yleensä soveltelen ja suunnittelen töitäni sitä mukaa mitä työ edistyy.<br /><br /><br />Ensimmäinen postcrossing kortti on saapunut. Perjantaina löysin postilaatikosta iloisen yllätyksen; kortin Kreikasta. Kuvassa on Acropoliskukkulat iltavalaistuksessa. Komean näköistä. Kortin lähettäjä toivoi että joskus vierailisin Ateenassa. Hän on muuten Kimi Räikkösen kannustaja. :) Olen myös saanut sähköpostiini ilmoitukset, jotta lähettämäni kortit ovat menneet perille.<br />Lähdin kokeilemaan tätä postcrossingia ihan huumor mielellä. Olen ihan tyytyväinen. Yllärikortti postilaatikossa piristi päivääni kummasti, joten taidan pistää uusia kortteja maailmalle, niin voi itsekin sitten odottaa yllärikortteja.<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112819036104845343?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1127400376187618892005-09-22T17:39:00.000+03:002005-09-22T17:54:02.416+03:00Se eilen väkertämäni myssy on viimein valmis. Tämä yksilö oli työläämpi kuin arvelinkaan. Syynä se, että huopanen huopuu ihan kummalliseksi kiharaksi pinnaksi ja se ei ollut suinkaan tarkoitus tässä piposessa. Ilta menikin sheivatessa, harjatessa ja kuivatessa tekelettä.<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/myyty.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 188px; CURSOR: hand; HEIGHT: 154px" height="171" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/myyty.jpg" width="188" border="0" /></a>Aamulla kävin hakemassa piposen saunan lauteilta. Oli sentä kuivunut yön aikana. Harjasin sitä vielä pikkasen aamulla ja vein myssyn näytille ja se sai vastaanottajan hyväksynnän. Onneksi!<br />Tässä illalla vielä pikkasen viimeistelin sitä ja höyrytin yläosaa pikkasen pyöreämmäksi, jotta istuisi paremmin uuden omistajansa päähän. Eli nyt ensimmäinen tilattu yksilö on valmis vastaanottajalleen.<br />Kannatti väkertää, sillä tätä hattua vastaan olen saamassa jonkin sorttisen modistin irtopään tai jotain sinne päin. Vaihtokauppa se on joka kannattaa :)<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112740037618761889?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1127321836444794532005-09-21T19:48:00.000+03:002005-10-02T20:10:31.563+03:00...Ja päässäni on yks vettä valuvana muotoutumassa ja kuivumassa.<br />Totesin juuri, että Huopasesta saa kivat puput, mutta pipoista tulee ihmeen rypyliäisiä. Täytyy siis tilata pian mustaa hahtuvaa, jotta pääsee tekeen miehiseen makuun sopivia päähineitä.<br /><br />Sain eilen paketissa Pirtin kehräämön huopasta. (Kiitos Kati!) Yllätyin kuinka pehmeää ja vahvaa tämä hahtuva on. Siis laatuero on huomattava verrattuna eestistä tilattuihin. Joissakin kohtaa eestiläinen hahtuva suortuva on about 4-5 kertaa ohkaisempaa ja samassa kiekossa saattaa paksuus vaihdella huomattavasti. Pirtin hahtuvan tuoksukin oli huomattavasti miellyttävämpi.<br />No, toisaalta olihan siinä jonkin verran hintaeroakin.<br /><br />Tässä kuvat eilen valmistuneista (vasemmalla olevat, sininen ja viininpunainen). <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/pipoja%20taas.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 251px; CURSOR: hand; HEIGHT: 142px" height="154" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/pipoja%20taas.jpg" width="283" border="0" /></a><br />Punaisen ja farkun värisen olen tehnyt aiemmin, mutta sain viimeisteltyä ne tänään.<br /><br />Nyt päässä olevasta yritän napata kuvan huomenna, sillä koristeet ja sheivaus ja harjaus vielä puuttuvat.<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112732183644479453?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1127052851210492722005-09-18T16:59:00.000+03:002005-09-18T17:14:11.216+03:00<strong>Tässä on nyt ne Huopasesta neulomani pipot.</strong><br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/horns1.JPG"><img style="FLOAT: right; MARGIN: 0px 0px 10px 10px; WIDTH: 166px; CURSOR: hand; HEIGHT: 156px" height="147" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/horns1.JPG" width="239" border="0" /></a><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/sysksynalle.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 144px; CURSOR: hand; HEIGHT: 154px" height="136" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/sysksynalle.jpg" width="144" border="0" /></a>Yllätyksekseni Huopanen kitistyi enemmän kuin uskoinkaan. Koneesta ottaessa pipot olivat lähes tulkoon kivikovia möykkyjä. Jouduin kastelemaan ne ja käyttämään tosi paljon väkivaltaa, ennen kuin sain ne joten kuten mahtumaan päähäni.<br />Vähitellen huopa pehmeni ja sain venytettyä pipot oikeisiin muotoihinsa. Kyllä ne aikuisen päähän mahtuu, mutta väljyyttä ja syvyyttä olisi saanut olla pikkasen enemmän , jotta saisi vedettyä pipon paremmin korville. Näihin kumpaankin käytin melkein koko kerän. Näin jälkeen päin tiedän, että kunnolla mahtuvaan pipoon tarvitaan vähintään koko kerä tai jopa pikkasen enemmänkin.<a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/horns.jpg"></a><br /><br />Nyt suunnitteilla on musta pipo oranssin merkein... eli tiettyyn motska merkkiin hurahtaneet saavat oman mallinsa. Kerkesin kuitenkin luomaan puikoilleni kirjavasta hahtuvasta tekeleen, josta en ole vielä tässä vaiheessa varma, tuleeko siitä bilelaukku, vai yksi tilatuista hatuista...<br />Hii! On kivaa tehdä jotain ihan vaan intuition ohjaamana.<br />Huomen aamulla olis sitten hammaslääkäri... IIIK!!! <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/36_19_27.gif"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/36_19_27.gif" border="0" /></a> Saas nähä kuis meikäläisen purukaluston käy....<br /><br />... Siihen saakka; MORO!<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112705285121049272?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1126975572413625942005-09-17T19:28:00.000+03:002005-09-17T19:46:12.420+03:00<a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4431.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 186px; CURSOR: hand; HEIGHT: 133px" height="170" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/HPIM4431.jpg" width="174" border="0" /></a>Viime öisen uurastuksen jälkeen sain tänään koneeseen 2 pipoa.<br />Vasemmalla ensiksi valmistunut lurppakorvainen pipo ja oikealla meidän neidin punainen kissa-pipo. Mikäli olisin malttanut hetken odottaa, olisi kolmaskin pipo kerennyt käsittelyyn. Puolen yön jälkeen en meinaan millään malttanut olla aloittamatta uusista langoista mustaa pipoa, johon tulee punaiset "sarvet".<br /><br />Tätä kirjoittaessani pipo on päättelyä varten valmis. Pitäisi jostain keksiä lisää pyykkiä koneeseen, jotta pääsisin testaamaan miten huopasesta onnistuu tuollaiset sarvi/korva pipot. Olen saanut paljon positiivista palautetta noista pipoista, ja moni on jo kysellyt josko tekisin heillekin jonkinlaisen päähineen.<br /><br />Täytyy sanoa, että olen saanut tästä pipojen värkkäyksestä tosi paljon iloa ja energiaa.<br /><br />Ensinnäkin, olen taas ylittänyt yhden kynnyksen.... tähän asti olen inhonnut käsitöitä yli kaiken. Kuten olen aiemmin täällä kirjoittanut, koulun käsityötunnit olivat minulle lähinnä painajaisia.<br />Tämä suuri onnistumisen ilo on tosi mahtavaa. Projektia aloittaessa en koskaan ole varma lopputuloksesta tai siitä miten työ pitäisi toteuttaa. Olen sovellellut ja keksinyt omia ratkaisumalleja. Koskaan ei ole voinut tietää minkälaisena työ tulee pesukoneesta. Mutta jokaisella kerralla olen kuitenkin yllättynyt positiivisesti ja kokenut suurta onnistumisen riemua. Nyt kun vielä saa toisten ihmisten kannustuksen ja positiivisen palautteen............ Kivallehan se tuntuu! :)<br />Joku ehdotti, että voisin ruveta tekemään tästä bisnestä. Luulen kuiteskin, etten viitsi ruveta näitä ihan sarjatöinä tekemään. Tekemisen ja luomisen riemu taitaisi kadota hyvinkin pian, jos pitäisi yrittää tehdä samanlaisia ja jollain tietyllä aikataululla. Tietenkin, jos joku ehdottomasti haluaa jonkin tekeleeni ostaa, saatan harkita sen myymistä... mutta...<br />..jokainen näistä on erinäköinen ja uniikki. Tuntuu sille ettei yhdestäkään raaskisi luopua. Ihan kuin myisi omia lapsiaan. Onkohan noilla taiteilijoilla sama tunne, kun he myyvät taulujaan, joiden kanssa on viettänyt tuntikausia ja joihin on pistänyt itsensä likoon???<br /><br />LC<br /><br />Tässä kaikki tekemäni hatut yhteispotretissa:<br />(paitsi meidän neidin hilkka puuttuu) <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4430.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; CURSOR: hand" height="196" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/HPIM4430.jpg" width="246" border="0" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112697557241362594?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1126716759672654142005-09-14T19:42:00.000+03:002005-09-14T19:52:39.680+03:00"Tuuli puhaltaa minne tahtoo..."<br /><br /><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 188px; CURSOR: hand; HEIGHT: 155px" height="241" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/HPIM4293.jpg" width="240" border="0" />Tänään oli sitten vallan myrskyinen päivä. Viimein hyvä tilaisuus laittaa oma tekemä pipo päähän. Tällä kertaa valitsin tuon vihreän tonttumallin.<br />Koulussa kävimme lävitse internettiä. Tuntia seuratessa sain viimein pääteltyä kissapiponi. Innosta piukeena laitoin sen sitten pesukoneeseen pupun ja parin pyyhkeen kanssa. Ensimmäisen pyörityksen jälkeen se oli vielä aika väljä ja kudos oli selvästi havaittavissa. Toinen kieputus pikkasen suuremmalla lämpötilalla tuotti sitten tulosta. Seuraavaksi kokeilen samanlaista pipoa hahtuvasta.<br />Tässä pipo ja pupu: <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4428.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 199px; CURSOR: hand; HEIGHT: 154px" height="197" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/HPIM4428.jpg" width="211" border="0" /></a><br /> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/pupuannerajattu.jpg"><img style="CURSOR: hand" height="157" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/pupuannerajattu.jpg" width="189" border="0" /></a><br /><br />Koulussa eräs rouva vihjaisi, että saattaisi olla kiinnostunut tuollaisesta piposta pojalleen talvihatuksi. Täytyy näyttää lopputulosta. Saa nähä kelpaisiko pidettäväksi.<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112671675967265414?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1126644247842824112005-09-13T23:17:00.000+03:002005-09-13T23:44:07.853+03:00Tänään oli tentti... läpi meni! :)<br />Itse tehtävät eivät olleet vaikeita. Teoriassa tiesin tasan tarkkaan mitä ja miten piti tehdä.<br />Koneessa oli vain joku ihme kökkö!?!?! Kun piti nimetä vanhin tiedosto, ja klikkailin "muokattu" kohtaa resurssienhallinnassa... Toki tiedostot menivät aikajärjestykseen, mutta... ne menivät aikajärjestykseen tiedostotyypeittäin, vaikka kyseinen "lajittele tiedostotyypeittäin" toiminto ei edes ollut aktiivisena. Aikani rämpläsin ja totesin, etten aio kuluttaa kallista aikaani siihen sen enempää. Onneksi tiedostoja oli sen verran vähän, että löysin silmämääräisesti sitten sen vanhimman tiedoston ja pääsin jatkamaan.<br />Tehtävät tehtyäni käytin loppuajan rämpläämällä ja selvittelemällä sitä outoa toiminta häiriötä. Muuta en keksinyt, kuin näpäytin kansion asetuksissa käytä kaikkiin kansioihin painiketta. En tiedä johtuiko siitä vai ei, mutta ennen kokeen päättymistä yhtäkkiä sain kuin sainkin tiedostot kunnolla aikajärjestykseen.<br />Loppu hyvin ja kaikki hyvin. Kaikki tehtävät olivat oikein.<br /><br />Kotimatkalla en malttanut olla käymättä Vapaavalinnassa. Mukaani tarttui muutama kerä lankaa... lainaten isännän letkautusta... "taas on lankoja kilpavarustelua varten". *vinks*<br />Ei enää montaa kerrosta, niin merinovillainen pipo on valmis huovutettavaksi.<br /><br />Japanin tunnilta kotiin tullessani sain taas uuden vision; Minä kun olen tunnetusti laukkuholisti ja nyt kun minulla on huovutettu isompi olkalaukku, niin tottakai tarvitsen sellaisen pienemmän version. Eli seuraavana olisi vuorossa sitten pieni laukku, jossa on extra pitkä olkahihna, jotta sen saa rinnan yli ristiin... Eli projekteja riittää...<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Faye%20toothache1.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/Faye%20toothache1.jpg" border="0" /></a>Sitten pientä marinaa:<br />Sitä mää vaan ihmettelen, miten pieni juuren pätkä voi aiheuttaa niin kamalan hammassäryn!?!? Pahemman, kuin koko tulehtunut juurimötikkä. Ei oo yhtään kivaa!!!!<br />Juurihoitohampaani on kaluttu tyhjäksi ja siellä on koko kesän muhinut useampaakin eri lääkettä. Kaikin puolin sen pitäisi olla jo kunnossa. Viimeksi sinne laitettiin vielä yksi satsi lääkettä kaiken varalta.<br />Luutuneen juurikanavan yläosassa on pieni pätkä juurta, jota ei tietenkään luunläpi pystytty poistamaan. Periaatteessa sen jäljelle jääneen pätkän piti olla ihan ok, eikä mitenkään tulehtunu. Juuri tämä pikkuruinen nokare on muuntautunut varsinaiseksi murheen kryyniksi (ainakin luulen juuri sen vaivaavan) ... Siihen voisi soveltaa tokaisua, "pieni mutta pippurinen". *Näkee tähtiä* Hammaslääkärini saa odotella puhelinsoittoa heti aamusta.<br /><br />No, ny riittää omista sairauksista puhuminen. Tokaisee hän, ja raahautuu kohti yöpuuta.<br />Hyv' Yöt'!<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112664424784282411?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1126532669142692392005-09-12T16:13:00.000+03:002005-09-14T09:14:09.210+03:00Dodiin!<br />Viikkoon en ole kerennyt blogiani päivittää...<br />Tuskin syynä oli varsinaisesti mikään ajanpuute. Lähinnä ehkä se, että kun viettää päivän koneen äärellä ja on tekevinään kauheasti jotain, ajatukset harhailevat jossakin aivan muualla ja tekstin ruudulle saaminen extraponnisteluja.<br /><br />No, viikkoon mahtuu paljon muutakin ponnistelua. Sain viimein suuren laukkuprojektini viikonlopun aikana päätökseen.<br />Neuloin jättisuuren laukun, jonka sitten huovutin 40 hienopesussa kaksi kertaa. Ensimmäisen pesun jälkeen venyttelin laukkua liikaa ja siitä tuli liian lepru. Mutta toinen pesu korjasi virheen ja tasoitti samalla lady shaverilla kuoritun pinnan siistimmäksi.<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/laukku.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 217px; CURSOR: hand; HEIGHT: 131px" height="172" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/laukku.jpg" width="295" border="0" /></a>Kuvassa näkyy huovuttamattoman laukun koko viltin avulla kuvattuna ja viltin päällä on valmis laukku. Laitoin mittatikuksi kaukosäätimen, niin pystyy näkemään kuin valtava se laukku oli ennen huovutusta. Kutistumis prosentti oli suuri, mutta olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen.<br /><br /><br /><br />Myös uusin satueläimeni näki sunnuntaina päivänvalon ensikertaa. Tuo oli vain sellainen <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/uusinallukka.jpg"><img style="FLOAT: right; MARGIN: 0px 0px 10px 10px; WIDTH: 179px; CURSOR: hand; HEIGHT: 137px" height="199" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/uusinallukka.jpg" width="285" border="0" /></a>pikaisesti tehty prototyyppi. Vaatii vielä hieman parantelua. (Osaispa tehdä yhtä nätin kuin Kati! No, enpä onnistunut tällä kertaa.... ihmeen pieni tuli vaikka oli 5 silmukkaa per puikko.<br />Nyt tuolla jo odottaa legs pupu seuraavaa huovutuskoneellista. Täytyy vain neuloa jotain muuta kaveriksi. Ehdinkin jo aloittaa merinovillaisen yöpipon neulomisen. Edellinen pipo vaati hieman väkivaltaa, jotta sen sai muokattua sopivan kokoiseksi huovutuksen jälkeen. Nyt minulla on 130 silmukkaa ja jotenkin tuntuu, että siinä saattaa olla 30 liikaa. No, mieluummin liian iso kuin liian pieni. Jos siitä ei pipoa tule, niin saanpahan ainakin käsilaukun.<br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/0051.gif"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/0051.gif" border="0" /></a> Lienenkin aiemmin kertonut, että Japanissa saattaa talvisin asunnon lämpötila laskea sen verran alas, jotta pipo päässä nukkuminen tuntuu ihan varteen otettavalle vaihtoehdolle.<br /><br />Ehdin jopa tehdä vähän pihatöitäkin viikonlopun aikana. Koko kesän rehottaneet kukkapenkkien ja pensasaitojen reunat saivat uuden ulkonäön taloyhtiömme trimmerillä. Samaten leikkasin pensasaronia aidankin, vaikka sen ajankohta olis ehkä ollut hieman myöhemmin syksyllä. No, itseni tuntien; syttynyt inspiraatio on hyödynnettävä, muuten asiat saattavat jäädä tekemättä.<br />Liekö heikko lihaskunto tai väärä työskentelyasento... käsivarsieni lihakset ovat pikkasen arat. Ekana iltana jopa ilmeni pientä vapinaa juomalasia nostaessa.... Pitäisiköhän asialle tehdä jotain?*viheltelee itsekseen*<br /><br />Japani juttuja: Tänään sain isännältä tekstiviestin. Viime torstaina pidetyssä hallituksen kokouksessa meidän perhe on yksimielisesti hyväksytty Tammikuussa alkavalle lähetyskurssille. No, ollaanhan me tiedetty, että kyllä me sinne päästään, mutta onhan se kiva saada se virallinenkin nuijan kopautus asialle.<br />Tänään varmasti juhlistamme tapahtumaa lomareissullamme ostetulla Valamon viinillä. Ostimme kaupasta Prisman omaa katkarapusalaattia ja Chiapatta leipää. NAM!!! Majoneesi kun on tunnetusti niin hellävarainen linjoille. Tirsk!<br /><br />Huomenna on sitten kurssin ensimmäinen tentti. Tekniikka lienee minulla hallussa, mutta kysymyksien lukeminen vaatii minulta pikkasen enemmän huolellisuutta. Sitä kun asiat on tuttuja ennestään, on tullut vähän sellainen hutahätä asenne. Virheet, joita olen tehnyt ovat olleet lähinnä huolimattomuus sellaisia tai sitten olen tulkinnut kysymyksessä jonkin kohdan eri tavalla.<br /><br />Palatkaamme astialle testin jälkeen, niin tiedämme lauloiko "kunnian kukko" vai istunko loppupäivän "aasin hattu" päässäni.<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112653266914269239?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1125941711386828922005-09-05T20:16:00.000+03:002005-09-05T20:35:11.393+03:00<a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/36_2_73.gif"></a><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/sukka3.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 270px; CURSOR: hand; HEIGHT: 215px" height="173" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/sukka3.jpg" width="233" border="0" /></a>Parin päivän projekti valmistui viime yönä samalla kun tuijotin telkusta jotain himmeetä Tsekkiläitä elokuvaa. Sukkien valmistuttua en malttanut vielä sammuttaa valoa, vaan aloitin uuden laukkuprojektin. Taisi se venähtää sinne kahden tietämille. Herääminen aamulla oli sitten erityisen vaikeaa ja ensimmäiset tunnit Atk-luokassa tuntuivat aika raskaille.<br />Olisi tarkoitus neuloa jättiläismäinen kassi ostamistani hahtuvista ja huovuttaa se sitten pesukoneessa sopivan kokoiseksi. Tuntuu aika kamalalle urakalle, mutta hiljaa hyvä tulee.... Voihan sitä välillä virkata joululahjoiksi aikomiani sydämiä Novitan huopasesta ja huovuttaa ne pieniksi pullukoiksi.<br /><br />Muksulta lähti eilen taas yksi hammas.<br />Äidin harjaus taisi olla aika tehokasta kun hampaatkin tihpahtelee ilman kiskomista. ;) Muksu vaan sanoi kesken harjauksen "Auts!" Vilkaisin suuhun ja huomasin alakulmahampaan lojuvan irtonaisena alahuulella.<br />Olemme sopineet, että jokaisesta hampaasta neiti saa 5 euroa tai vastavuoroisesti jonkun yllätyksen. (Ylihinnoitellut hampaat? No, emme yleensä muulloin anna hänelle rahaa...)<br />Tällä kertaa menimme kauppareissulla käsikädessä leluosastolle. Kyllä neiti miettikin hartaasti, mitä kivaa ostaisi sillä vitosella. No ihan fiksusti hän valitsi jättikynän ja teroittimen sekä muuta paperi tavaraa. Mieluummin niitä, kuin sitä jonnin joutavaa lelukrääsää.<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/vovvetstor.gif"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/vovvetstor.gif" border="0" /></a>Nyt iltapalalle! Nam!<br /><br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112594171138682892?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1125852115537206552005-09-04T19:23:00.000+03:002005-09-04T19:46:19.906+03:00Eilen ei lähdetty mökille, ei. Oltiin sen verran kurjassa kunnossa, että löhöilimme koko päivän. Siinä sitten tuijoteltiin tyhmänä telkkua ja minä yritin välillä kutoa sukkaa. Sinänsä harmi, sillä sää olisi ollut mitä mainioin mökkiviikonlopulle. Jäi tältä syksyltä vaahtokarkit paahtamatta... meillä kun on ollut tapana paahdella niitä kamarin uunin loimussa.<br /><br />Tänä aamuna sitten pakattiin auto täyteen ja tehtiin mökille pikainen päiväreissu.<br />Matkalla pysähdyimme syömään hampurilaiset, mutta jäätelöt jäivät syömättä tällä kertaa. Jäätelömasiina oli RIKKI!<br /><br />Viimein mökki pilkotti puiden takaa. Ajoimme pihaan ja kauhistuimme; Siellä hyökkäsi vastaan rikkaruohot ja leikkaamaton nurmikko. No, nurmikko ei ollut sinänsä pitkä, mutta voikukat röyhistelivät siellä lehtiään ja tekivät paikan epäsiistin näköiseksi. Ne kun ovat muutamana "viidakko kesänä" vallanneet palstamme. Sama kohtalo on kukkapenkeilläkin.<br />Kun kerran paikka pääsee viidakoitumaan, saa tehdä tosi paljon töitä, että kukkapenkeistä saa taas helppohoitoiset. Nyt kun vähän kiskot rikkaruohoja pois, niin viikonkuluttua siellä on samanlainen viidakko odottamassa. Kait ne kukkapenkit pitäisi perustaa kokonaan uudestaan. Se projekti saa odottaa joko suomenlomiamme tai sitten kokonaan Japanista paluuta.<br /><br />Raaskusta olosta huolimatta oli pakko ryhtyä hommiin. Isäntä huristeli pihaa ruohonleikkurilla ja minä yritin repiä rikkaruohoja ja katkoa kukkarykelmiä, jotka tosin pitäisi katkoa vasta puolentoista kuukauden kuluttua, mutta ... sitä kun ei tiedä koska seuraavan kerran sinne mennään. Saattaa olla, jos isännän seuraavana vapaana viikonloppuna on huono ilma, menemme mökille vasta keväällä. (Papeilla kun on vaan 1 vapaa viikonloppu kuukaudessa).<br /><br />Laitoin paikat talvikuntoon myös sisällä, eli nostin patjat pystyyn ja ripustin matot oven päälle, jotteivät hiiret pääse pissimään. Muutenkin piilottelin tavaroita kaappiin pikku vipeltäjiltä. Myös liinavaatteet ja pyyhkeet tulivat kotiin pestäviksi.<br /><br />Saunassa meitä odotti yllätys. Kamala haju!!! Olimme unohtaneet epähuomiossa kääntää vesipaljun ylösalaisin. Sieltä löytyikin sitten 2 puoliksi syötyä mätääntynyttä hiiren raatoa ja yksi vielä ihan päälisin puolin kunnossa oleva, tosin kuollut yksilö.<br />Muistamme varmasti ensi kerralla tarkistaa, ettei hiirille jää kuolemanloukkuja. Harmittaa, että unohdin ostaa hiirenmyrkkyä. Kuulemma siihen kuolleet hiiret ei rupea mätänemään ja haisemaan... Toivottavasti siellä ei ole raatoja kun seuraavan kerran menemme sinne.<br /><br />Muutama tunti rehkittyämme lähdimme sitten takaisin kotiin. Saa nähdä millaiseksi tämä olo olo tässä muotoutuu. Luulin jo parantuneeni kröhästä, mutta nyt vasta oikein ahistaa. Muutamalla naapurilla on tämä flunssa muotoutunut keuhkokuumeeksi. Jos tila ei muutu mihinkään parissa päivässä tai jopa pahenee, pitänee käydä lekurissa.<br />No, eipä tässä auta sen suurempia valittaa... hengissä sentä vielä :)<br /><br />Huomenna pitäisi sitten jaksaa raahautua koululle. Luokkamme on muuten kellarissa ja siellä on aivan kamalan kylmä ja vetoisa. Tila on suunniteltu väestönsuojaksi, joten siellä on sitten reilumman0 puoleinen ilmastointi. Se lienee osasyyllinen tän kröhän jatkumiselle.<br /><br />Taidanpa tässä mennä keittämään teetä ja käpertyä viltin alle omatekemät sukat jalassa.<br />Mukavaa viikon alkua kaikille.<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112585211553720655?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1125748738964214062005-09-03T14:31:00.000+03:002005-09-03T23:24:48.526+03:00Perjantai oli ja meni. Koulussa käytiin läpi worpadin juttuja ja kertailtiin muuten xp:n perusteita. Taas muutama "tän kun olis aiemmin tiennyt, niin olis päässyt helpommalla"-tiedon jyvänen tarttui matkaan. Koulun jälkeen pikaisesti kauppaan ja kotiin.<br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/kassi1.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 169px; CURSOR: hand; HEIGHT: 145px" height="162" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/kassi1.jpg" width="169" border="0" /></a>Illan mittaan sain valmiiksi murheen kryyniksi muotoutuneet sukatkin...<br />Olin torstai-iltana neulonut niitä apinan raivolla, jotta saisin ne viimein valmiiksi ennen nukkumaan menoa. Puolenyön aikaan päättelin viimeisiä langanpätkiä. Sukkia katsellessani karu totuus paljastui... terät olivat eripituiset. Olin jotenkin siinä tohkeissani mitannut väärin ja aloittanut kärkikavennukset yhtä raitaryhmää liian aikaisin. Ei auttanut muu kuin ottaa sakset ja purkaa toinen sukka kavennuksiin saakka. No, nyt sukat ovat saman kokoiset ja näköiset.<br />Tänään sain tuossa pykästyä kangaskassinkin anopille synttärilahjaksi. Nyt tuolla on odottamassa puikot ja lankakerä, jotta pikkuneitikin saisi omat sukat.<br /><br />Marinaa;<br />Olimme aikeissa lähteä tänä aamuna mökille tekemään syyshommia ja viettämään mökkikauden päättäjäisiä. Valitettavasti isännän kröhä on mennyt entistä pahempaan suuntaan, joten emme viitsineet lähteä yöreissulle. Josko huomenna olo olisi parempi ja pääsisimme tekemään päiväkeikan.<br /><br />Olisi ollut ihanaa istuskella saunan jälkeen grillaten ja katsella ensimmäisten tähtien syttymistä. Meidän perheellä on näet kilpailu, kuka näkee ensimmäisen syttyvän tähden... On aika ihana seurata illan hämärtymistä ja katsella puutarhalyhtyjen kajoa ympäri pihaa. Tunnelma on tosi satumainen. Mökkimme on muutenkin minulle erityisen rakas paikka, sillä se on isomummoni syntymäkoti ja sinne kulminoituu niin paljon muistoja.<br /><br />Vähän Japani asiaa;<br />Eilen kesken oppitunnin kännykkäni soi. Onneksi olin ovea lähellä ja pääsin pujahtamaan ulos vastaamaan. Siellä Suokunnas soitteli ja ilmoitteli, että meitä aiotaan nyt esittää järjestön hallitukselle lähetyskurssia varten. Eli kuvio on nuijan kopautusta vaille. Parin viikon sisällä meille pitäisi sitten tulla se virallinen kutsu tammikuussa alkavalle lähetyskurssille. Sitten ruvetaankin järjestelemään asumiskuvioita siellä pääkaupunkiseudulla ja päiväkotikuvioita. Tuntuu todella mukavalle, että asiat edistyvät jälleen.<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/11_1_214.gif"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/11_1_214.gif" border="0" /></a>Sain myöskin tänä aamuna postia Japanista . Olin lähettänyt privaviestin Postcard crossing sivuston kautta yhdelle japanilaiselle tytölle. Olin kirjoittanut viestiin japaniksi muutaman lauseen. Tämä ilahdutti tätä tyttöä suunnattomasti ja hän oli kiinnostunut meilailemaan kanssani hieman enemmänkin. Kivaa! On meinaan ihan mukava tutustua paikallisiin jo vähän edeltä käsin, ennen kuin menemme itse paikan päälle.<br /><br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112574873896421406?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1125582186852281912005-09-01T16:25:00.000+03:002005-09-01T16:43:06.860+03:00Juuh! Tulihan sitä oltua siellä kurssilla. Meille luvattiin, että mennään hidasta vauhtia, jotta kaikki pysyisi mukana. No, tämä toteutui sitten vähän liiankin kirjaimellisesti. Kaksi tuntia kurssin alkamisen jälkeen olimme jopa saaneet koneet auki, muttemme vielä kirjautuneet käyttäjätunnuksin sisään. :- o<br /><br />Kyllä sitten päivän mittaan vauhti kiihtyi ja mentiin niitä perusasioita jo melko ripeään vauhtiin. Tosin kyllä siellä muutama näytti olevan pihalla kuin lumiukko, eli heidän kannalta olis ehkä ollut parempi mennä hitaasti.<br />Suurin osa opetetuista asioista oli jo ennestään tuttua, sillä meikäläinen on istunut koneen ääressä kuin tatti ja kantapään kautta opetellut synsteemit. Kyllä sieltä kuitenkin jotain uuttakin tarttui matkaan, mitä ei itse opiskellessa ole tullut huomattua. Huomasin, että monen asian voi tehdä lyhyemmänki kaavan mukaan.<br />Erittäin hyvä vinkki oli se, että jos haluat tallentaa jonkun tiedoston suoraan .txt muotoon, kannattaa se tehdä jo alunperinkin "muistiolla". Wordpad taas tallentaa suoraan .doc muotoon. Eli jos saamme tentissä tehtävän; Tallenna tiedosto nimellä harjoitus .txt muotoon, tiedän mitä tehdä. Kuulemma tämä tieto on myös tärkeä html juttujen kanssa....<br />Eli webbisivujen koodauksetkin kuulemma tulevat tähän muotoon. Elikkä ei se päivä ihan hukkaan mennyt.<br /><br />Tuonne koululle on about 2 km matkaa, eli nyt pystyn tekemään matkat kävellen ja yhdistämään hyötyliikunnankin tähän kurssiin. Tänään olikin aivan ihana ja aurinkoinen päivä tulla kävellen kotiin. Poikkesin kiskalla ostamassa jäätelön ja nautiskelin loppumatkasta verkkaisesti kävellen. Ei ollut edes kiire hakea muksua hoidosta.<br /><br />Kohta pitäisi varmaan mennä ruuanlaitto puuhiin, ja sen jälkeen jatkaa pakkauspuuhia, mikäli aion saada vietyä vielä viikonloppuna autokuormallisen tavaraa varastoon mökille. Ainakin kesäkalusteet sun muut pitää viedä tällä keikalla, niin ei ole niistä enää murhetta muutto vaiheessa.<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112558218685228191?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1125510331942861262005-08-31T20:36:00.000+03:002005-08-31T20:46:10.856+03:00Muksun eskarin vanhempainilta on takana, ja huomenna meikäläinen hilaa itsensä takas koulunpenkille. Miten sitä osaa taas herätä aikasin?<br />Kolme kuukautta pitäisi sitten ATK-juttuja opiskella,... tosin ei siellä varmaan paljon uutta opi, mutta jos exeliin ja Power pointtiin sais jotain tukiopetusta.<br /><br />Toisten Blogeissa on vaarallista vierailla. Aina sieltä löytää jotain uutta ja "jännää".<br />Nyt sitten "joku" on kokeillut <a href="http://www.postcrossing.com/">postcrossing</a>'ia ja pitihän minunkin sitten koklata. Eli ideana on, että rekisteröidyt ja lähetät postikortin tuntemattomalle jonnekin päin maailmaa. Sen jälkeen kun vastaanottaja on rekisteröinyt lähettämäsi kortin koodin, voit ruveta itse odottelemaan postia jostain päin maailmaa.<br />Pitihän minunkin sitten kokeilla ja nyt on sitten kortti lähdössä Amerikkaan. Saas nähdä, tuleeko mulle jostain päin maailmaa postia.<br /><br />On myös olemassa ilmiö Book crossing, mutta siihen en ole perehtynyt kovinkaan paljoa...<br />Täytyy sanoa, että kaikkea hubaa ne keksii!<br /><br />No, nyt täytyy mennä pakkaamaan "koulureppua" ja katselemaan vaatteet valmiiksi.<br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112551033194286126?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1125389042735946282005-08-30T10:37:00.000+03:002005-08-30T11:09:44.090+03:00No, niin...<br />Pitääkin olla tämmöinen hörhö. Ei riitä, että minulla on kamala kasa toteuttamattomia käsityöprojekteja odottamassa, vaan piti napata uusi. Toisaalta elämä on paljon ihanempaa, kun on paljon innostuksenkohteita. Eipä pääse ainakaan kyllästymään, eikä aika pitkäksi.<br /><br />Olen jo muutaman viikon kypsytellyt ajatusta ruveta vääntämään "Isoäidin neliöitä". Nyt sitten ostin ittelleni nipparilahjaksi kasan lankoja ja etin netistä ohjeen... Vähän aikaa kesti, ennen kuin löysin mallikuvan siitä kaikista yksinkertaisimmasta mallista, joka on tuttu lapsuudesta. Itseasiassa en tiennytkään, että isoäidin neliöitä on niin monia eri versioita (Tutustuin Amerikkalaiseen web sivuun, jossa oli ihan pelkästään satoja eri malleja).<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/iso??iti11.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 172px; CURSOR: hand; HEIGHT: 123px" height="123" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/iso%3F%3Fiti11.jpg" width="200" border="0" /></a><br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/iso??iti11.jpg"></a><br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/iso??iti11.jpg"></a><br /><br /><br />Kuvassa tähänastiset aikaansaannokseni.<br /><br />Noita neliöitä saakin sitten vääntää aika reilusti.<br />Yhdelle A4 paperille mahtuu 12 neliötä. Mikäli mielin saada aikaan päiväpeitteen... huh! Edes jaksa ajatella. No, jos puhti loppuu kesken, teen valmiista tilkuista olkalaukun. :) No, tän tilkkutyön tarkoitus ei olekkaan valmistua samoin tein, vaan teen sitä innostuksen mukaan muitten tekeleiden ohella.<br />Tämäkin projekti on ihan omiaan Japanissa, kun joudun Sunnuntaisin odottamaan muutamia tunteja muiden rouvien kanssa kirkolla, kun miehet pitävät kokoustaan...<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Iso??idin"></a><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Iso??idin"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; CURSOR: hand" height="129" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/Iso%3F%3Fidin%20neli%3F%3F%20peitto.jpg" width="132" border="0" /></a><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Iso??idin"></a><br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Iso??idin"></a><br /><br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Iso??idin"></a><br /><br />Tuommoinen päiväpeite olis kyllä ihana!!!!!<br /><br />LC<br />P.s. Terveisiä vaan sinne Mikkeliin.... hih! Isäntä kattoo ihmeissään tätä hurahdusta. Mutta kiittelee onneaan, etten ole ruvennut hankkimaan mitään elukoita.<br />(Vaikkakin kokemusta on siitäkin...Meillä kun aikanaan oli 28 lintua, koira, 2 gerbiiliä... viimeks oli akvaario...)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112538904273594628?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1125294946326553082005-08-29T08:22:00.000+03:002005-08-29T09:01:38.260+03:00<a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/36_1_50.gif"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/36_1_50.gif" border="0" /></a><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/23_29_120.gif"></a><br />Kyllä on niin kiva valvoa yötä myöten ja yskiä henkihieverissä.<br />Juuri kun olet saanut unen päästä kiinni rupeaa krohiseva kutitus jäytämään kurkussa. Siinä sitä sitten yrittää sinnitellä ja laskea kymmeneen, kunnes itsehillintä pettää ja taas pimeydestä kumpuava käheä yskähdys halkoo ilmaa. Eikä siinä kaikki,... isäntä kiittelee vieressä merellisistä tunnelmista. Siinä se sinnikkäästi yrittää saada unen päästä kiinni patjan jälkijäristysten heiluttaessa ylös alas.<br />No, yön pimeimpinä tunteina sain sitten ryittyä keuhkojen viimeisimmätkin rippeet pihalle ja saatoin huokaista ja painaa pääni syvemmälle tyynyyn. Sekin jäi tosin vain haaveeksi. Tyhmästä päästä kun kärsivät yöunet!!! Pitikin illalla rohmuta kasa hapankorppuja ja reilusti Beceliä päälle. Kun aikoihin ei ole hapanleipään kajonnut, niin pitikö nyt sitten yötävasten ryhtyä sellaiseen? Vatsa päätti heittää krampit päälle... ja loppu yö kuluikin sitten kävellessä ympäri taloa. Jipii!<br />Siinä vaiheessa kun olisi ollut valmis takaisin yöpuulle, soikin jo kello. Urheasti vein neidin eskariin. Päiväkodin täti katsoi kyllä kummissaan rähjäistä olemustani. Mutisin mennessäni jotain flunssasta ja sain takaisin osanottavia hymähdyksiä.<br /><br />No, hätä ei ole tämän näköinen. Kotvasen aikaa tässä tietsikalla istuttuani aion puikahtaa takaisin unen suloiseen maailmaan, ellei sitten ilmaannu taas jotain katastrofaalista.<br />Koulu (siis kurssi) alkaa vasta torstaina, joten tässä on vielä pari päivää aikaa olla tekemättä mitään, tai siis olla tekevinään jotain.<br /><br />Niin, kesän löysäilyt on takana ja tämä syksy tuo paljon puuhaa tullessaan. Pitäisihän tässä edelleen kovasti pakkailla ja järkkäillä näitä muuttojuttuja, mutta kaikki aikanaan.<br />Merkittävintä on se, että änkkäsin itseni lähes puoliväkisin Työkkärin ATK-kurssille. Vaikka koneen kanssa touhuilen ja olen itse opetellut kaikenlaisia kommervenkkejä, työtä hakiessa kysytään aina koulutuksesta. Siinä on vähän paha mennä sanomaan, että itse olen vähän opetellut. Samaten, jos ruvetaan puhumaan Exelin täydellisestä hallitsemisesta tai PowerPointin käytöstä (jota ei taida edes olla koneellani?! Pitää tarkistaa), niin sitten ollaankin jo heikoilla jäillä.<br />Toivottavasti tämä kurssi antaa tähän täydennystä. Samalla saan jotain järkevää puuhaa odotellessani Joulua ja sen jälkeen alkavaa lähetyskurssia.<br />Tiistai-illoiksi olen järkännyt itselleni Kansalaisopistan Japanin alkeiskurssin. Tiedossa on vähän ongelmia lapsen hoidon kannalta, sillä ukolla kun tuppaa olemaan usein tiistai-iltaisinkin työtehtäviä. No, kaikki järjestynee kun järjestelee.<br /><br />Pitäisi varmaan pikkuhiljaa käynnistää myös Pyhäkoulu. Josko sitä vielä tämän syksyn kävisi pitämässä kotipyhäkoulua muksun kaverin luona.<br />Loppu aika meneekin sitten tasapainotellessa kotihommien, käsitöiden, webbisurffailun/meilailun ja telkun tuijottelun välillä. Moottoripyörän vien kuiteskin tässä kuukauden sisällä talvisäilöön.<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/13_1_102v.gif"></a>Juhliakin on tässä syksyn mittaan tiedossa. Sukulaisten synttäreitä ny ainaskin. Ja tietenkin nämä motskailuun liittyvät vakkari juhlat; Ajokauden päättäjäiset, terassikauden lopettajaiset, Motoristi risteily, Pikkujoulut. Jossain vaiheessa piti olla myös GR:n järjestämä kiitoskirkkokin.<br /><br />Ilmeisesti joudun tälläkin kertaa jättämään tuon motoristiristeilyn väliin. Näinä vuosina on ollut aina niin huono tuuri, että risteily on osunut isännällä juuri pahimpaan työviikonloppuun, joko leiri tai joku tapahtuma, jotta on ollut aivan kohtuutonta vaatia hänen raahaavan vielä muksua johonkin hoitoon.<br />No, toisaalta, turvallisempaa pysyä maissa kuin mennä syksyiselle myrskyiselle merelle jollain pikkupurkilla... Mutta olishan niitä rallikamuja mukava nähdä näin kesäkauden ulkopuolellakin.<br /><br />Nyt on aamukahvin aika. Sen jälkeen on kyllä ihaaaaan pakko oikaista tuohon sängylle ja miettiä mitä sitä kenties kerkeis tekemään, ennen kuin pitää hakea muksu eskarista.<br /><br />LC zzzZZZZzzzz<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112529494632655308?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1125154301858168112005-08-27T17:07:00.000+03:002005-08-27T17:58:31.566+03:00Yskä ei ole kiva juttu. Toin tuliaisiksi viime viikonlopun reissulta pienen kröhän. Välttämättä teltassa nukkuminen, yömyöhään kukkuminen ja merituuli ei ole tähän vuoden aikaan hyvästä terveydelle. ;-) No kivaa oli joka tapauksessa. Matkakertomuksen voit lukea <a href="http://spaces.msn.com/members/ladycoyote/Blog/cns!1pcOhWomh0il0v8WNn1NdqBg!377.entry">TÄÄLTÄ.</a><br /><br />No, jotain hyvääkin. Olen saanut sairastellessani paneutua uuteen harrastukseeni, käsitöihin ihan rauhassa. Heinäkuun puolivälissä ystävättäreni tartutti minuun käsityökärpäsen pureman. Se on kyllä aika outo juttu, sillä mulla on aina ollut 7 käsitöissä ja yksi suurimpia saavutuksia on yhden lukukauden väännetty villasukka, joka oli tosin niin epämuotoinen ettei sitä voinut villasukaksi hyvälläkään tahdolla sanoa.<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM44081.JPG"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/HPIM4408.jpg" border="0" /></a>No, huovutetut puput veivät sydämeni. Kokeilin innolla tehdä muutaman, ja onnistumisen jälkeen nälkä kasvoi syödessä. Nyt olen saanut aikaan vaikka mitä. Eilen sain valmiiksi jopa elämäni ensimmäiset villasukat. (Mielestäni vielä aika onnistuneet noin ensimmäisiksi sellaisiksi).<br />Nyt on monta projektia odottamassa toteutusta. Laatikossa on lähes kaksi kiloa hahtuvia odottamassa huovutusprojektia... Pieniä satuolentoja, pupuja, hattuja, laukkuja, tossuja pitäisi niistä vääntää.<br />Lisäksi minulla on langat muutamiin sukkiin ja lapasiin. Juhlapuvun kanssa pitäisi vielä neuloa sellainen karvainen puuhkakin......... Hih! Niin, pitäisi malttaa mielensä, mutta kun tää on niin kivaa. Viimein saan kokea onnistumisen ilon tälläkin saralla. Minä kun luulin, etten ikinä onnistu käsityön saralla. Kiitos vaan koulun käsityötuntien... innostus onnistutaan kyllä kitkemään vuosiksi. Muistakaa immeiset, te pystytte vaikka mihin, kunhan vaan luotatte itseenne ja keskitytte siihen mitä teette. Kun itsensä pistää kympillä likoon, on onnistumisen mahdollisuus lähellä.<br />Tässä muutamia kuvia tekeleistäni. Eiväthän ne vielä ole mitään mahtavia luomuksia, mutta pikkuhiljaa harjoitellen. Kaikki nuo on tehty heinäkuun loppupuolen ja tän päivän välillä. Ja Lisää tulee... Hihi!<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4408.jpg"></a><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4121lp.jpg"></a><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4116.jpg"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/HPIM4116.jpg" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM42931.JPG"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/HPIM42931.JPG" border="0" /></a><br /><br /> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4407.jpg"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/HPIM4407.jpg" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4410.jpg"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/HPIM4410.jpg" border="0" /></a><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/satu%20ukko%20mini.jpg"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/satu%20ukko%20mini.jpg" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4409.jpg"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/HPIM4409.jpg" border="0" /></a><br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Puuhka.jpg"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/Puuhka.jpg" border="0" /></a> <a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4315.jpg"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/HPIM4315.jpg" border="0" /></a><br /><br />Siinä mielessä harrastus on hyvä, sillä tästä tulee olemaan paljon hyötyä sitten Japanissa. Minun toimen kuvahan tulee olemaan jotain nuorisotyön ohjaajan-pyhäkoulutädin ja perhetyön tekijän väliltä. Monet lähetit pitävät kokki piirejä sun muita... kokkaus, kun ei ole mun alaa, voisin hieman petrata näissä käden taidoissa. Tosin, en ole mikään taitava askartelijakaan, mutta kun intoa piisaa, kykenen varmasti ohjaamaan jotain kädentaito-piiriä.<br />Huovutus ja luonnon materiaalit on kuulemma kova sana Japanissa.<br />Haaveilen vielä oppivani jotain muinaiskäsitöitä, mm. pirtanauha ja kintaat neulakinnastekniikalla.<br /><br />Puikkojen kanssa heilumisesta löytyy muitakin hyviä puolia; Ei tule nuokuttua liika tietokoneella tai jääkaapin kahvassa. Kaupasta/torilta ostettuna käsityöt maksavat maltaita, miksi en siis itse kudo perheen villasukat. Isäntä oli ainakin tyytyväinen saamaansa huopahattuun.<br /><br />Saas nähdä mitä seuraavaksi keksin, kun tämä käsityöinnostus tästä hieman hälvenee. Ehdotuksia otetaan vastaan! :)<br /><br />Nyt tää menee jatkamaan isännän villasukkien tekoa... pikkuneiti on tilannut itselleen seuraavat sukat, itseasiassa kuulemma pitäis tehdä kaksi paria!? No, täytyy olla iloinen, että äidin tekeleet kelpaavat.<br /><br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM4389.jpg"><img style="FLOAT: right; MARGIN: 0px 0px 10px 10px; WIDTH: 195px; CURSOR: hand; HEIGHT: 140px" height="95" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/HPIM4389.jpg" width="161" border="0" /></a>Olimme muuten tänään lasten konsertissa! Kivaa oli! Tässä kuva:<br /><br /><br />LC<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112515430185816811?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1124878373497371262005-08-24T12:41:00.000+03:002005-08-24T13:12:53.506+03:00<a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/uggla.gif"><img style="CURSOR: hand" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/uggla.gif" border="0" /></a> Moro taas!<br /><br />Pikkuhiljaa rupee oleen syksy....<br />Syyskuun puolella Sleyn hallituksen tai mikä se nyt olikaan, pitäisi tehdä se virallinen päätös meidän perheen kutsumisesta lähetyskurssille. Mutta epävirallisesti meidän on annettu ymmärtää, että tämä kokous on lähinnä muodollisuus.<br /><br />Olemme koko kesän sillain pikkuhiljaa valmistelleet itseämme ja tehneet pieniä käytännön järjestelyjä edessä olevaan suureen muutokseen.<br /><br />Lukuisissa lähetysaiheisissa tapahtumissa käyntien lisäksi olemme vierailleet myös eräässä lähettiperheessä. Heiltä saimme kullanarvoisia vinkkejä ja hieman kuvausta, millaista on oikeasti asua ja elää perheen kanssa Japanissa.<br /><br />Olemme myös roudanneet mökillemme ylimääräistä tavaraa ja suunnitelleet mihin upotamme muun irtaimen omaisuutemme lähettivuosiksi. Onneksi sukulaisten kanssa on pystynyt neuvottelemaan pitkäaikais säilytyksestä.<br /><br />Pari viikkoa sitten Fidan "kirppis" auto kävi noutamassa sohvakaluston ja saimme siirrettyä sängyn olohuoneeseen. Nyt makuuhuoneemme saa toimia välivarastona. Tässä meinaan pitää pikkuhiljaa ruveta pakkailemaan kotia pahvilaatikkoon, mikäli aiomme laittaa tämän asuntomme myyntiin loka-marraskuussa.<br />Mieluummin tuota pakkausoperaatiota tekee hiljalleen, kuin kamalalla paniikilla. Muutenkin tässä pitää miettiä, mitkä tavarat menevät jo suoraan pitkäaikaisvarastoon, mitä otetaan mukaan pääkaupunkiseudulle puoleksi vuodeksi. Sitten pitää vielä miettiä mitä otetaan Japaniin mukaan ja laittaa ne sivuun.<br /><br />Olen jo saanut hyviä vinkkejä, mitä kannattaa ottaa Japaniin mukaan. Esim. kunnon untuvapeitot kannattaa roudata Suomesta mukaan, sillä ne ovat siellä kalliita. Ja asunnoissa kun on tosi kylmä talvella,... ilman untuvaa ei kannata lähteä. Tietenkin vitamiinit, xylitolit ja sun muut tietyt tarpeet pitää myöskin lisätä listaan. Myös liinavaatteet ovat siellä kuulemma aika hinnoissaan.<br />Vaikkei Japani ole mikään ihan kamala ötökkä-maa, mutta lähes kämmenen kokoisen torakan nähtyäni harkitsen Ikean mosquito-verkon mukaan ottamista. Jos vaikka näin välttyisi painajaisilta.<br />On tässä puuhaa kerrakseen!<br /><br />Lisäksi olemme hiljalleen tutustuneet Japanilaiseen kulttuuriin. Kirjastosta on ollut jo kuukausia lainassa kamalan iso kasa opuksia ja oppaita. Olen vaan aina jatkanut laina-aikaa netin kautta.<br />On meillä muutama "Opi Japania"-kielipelikin. Muutamat peruslauseet olen jo oppinut, mutta on tämä kielen opiskelu ollut aika hidasta, lähinnä kieleen tutustumista. Mutta sen verran tulosta huomasi, että Neon Genesis Evangelionia katsellessa tunnisti muutamia sanoja. Samaten Henkien Kätkemä- elokuvassa erotti selvästi lauserakenteita.<br /><br />Tämän syksyn aikana on tarkoitus opetella katakanat ja hiraganat (osasin jo ne kesällä, mutta pääsivät pahus unohtumaan). Yritän myöskin päästä kansalaisopiston Japanin alkeet- kurssille. Josko siellä jotain oppis.... Ainahan se on helpompaa, jos jotain osaa jo edeltä käsin, vaikka se virallinen kielikoulu alkaakin vasta Tokiossa. Ja se onkin sitten 2 vuotta pitkä koulu.<br /><br />Jakelin jo Yyterissä, motskarallissa, meiliosoitettani ja linkkiä tähän päiväkirjaani. Ihan vaan siltä varalta, mikäli ensi kesänä en enää kerkiäkkään tapaamaan mun rallikamuja. Vaikka sinne toiselle puolelle maailmaan lähdemme, niin eihän sitä tarvitse kaikkia siteitä kotimaahan katkaista. Olis meinaan ollut ikävää, jos en olis rallikamujani tavannut ja seuraavan kerran saisin heihin yhteyttä vuonna yks ja kaks kun ollaan palattu takas Suomeen.<br />Niin, kyllä me sieltä sitten tullaan joskus takaisin. Niin, ja kesälomillakin tulee täällä käytyä...<br />*Lohduttautuu jo etukäteen, pientä koti-ikävää tuntien*<br /><br />Vaikka jostakin saattaa tuntua kauheen aikaiselle suunnitella ja vouhkailla kaikkea... mutta vuosi, puolitoista on aika lyhyt aika. Varsinkin kun tässä on edessä puolenvuoden aika tiivis opiskelu toisella paikkakunnalla.<br /><br />Joskus tulee kyllä sellainen olo, että onkohan meistä tähän?!?! Kun ajattelee tätä kaikkea härdelliä, mitä on edessä, ennen kuin edes päästään sinne kielikouluun. Aika isolle jutulle tuntuu.... Rokotukset, pakkailut, muutot, muksun koulujuttujen järkkääminen.... siis kaikki....<br />Eihän me vielä edes tiedetä, missä asumme vuodenvaihteessa, tai että mille päiville muutto osuu... Muksulle pitäisi vielä varmistaa eskaripaikkakin toiselle paikkakunnalle.<br /><br />No, tää on tätä. Täytyy vaan yrittää ottaa rauhallisesti ja olla menemättä paniikkiin.<br />Välillä kun ajatukset on ihan solmussa, lopetan koko prosessin ajattelun ja teen jotain ihan muuta.<br /><br />Kyllä meistä tähän on! Ja ehdottomasti haluan kokeilla valitsemaamme tietä!!!!<br />LC<br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/Picture%2019.jpg"><img style="WIDTH: 104px; CURSOR: hand; HEIGHT: 74px" height="100" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/200/Picture%2019.jpg" width="130" border="0" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112487837349737126?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1124788857290652982005-08-23T11:48:00.000+03:002005-08-23T12:22:42.553+03:00<a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM3100.jpg"><img style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 181px; CURSOR: hand; HEIGHT: 139px" height="160" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/HPIM3100.jpg" width="210" border="0" /></a><br />Tänäkin kesänä vietettin Valtakunnalliset Evankeliumi juhlat. Tällä kertaa pitopaikkana oli Kannus.<br />Koska en ollut koskaan käynyt ko. tapahtumassa ja tiesin Japanin lähettien tulevan sinne Suomen-lomallaan, tottakai minunkin oli päästävä sinne.<br />Perheen isukki oli jälleen työnsä puolesta leirillä, joten läksimme tyttöjen kesken taas kohti seikkailua.<br /><br />Aamulla aikaisin odottelimme junaa rautatieasemalla. Tuttuun tapaan olin taas ihan puolikuollut, sillä kaikki majoitusvehkeet ja vaatteet oli lastattu meikäläisen hartioille. Asiaa ei yhtään auttanut se, että olin pakannut neidille oman kevyen laukun, sillä hän ei sitä kuitenkaan viitsinyt kantaa.<br />Ilokseni tapasin myös ex-rehtorini, nykyisen Japanin lähetin, rautatieasemalla. Vaihdoimme muutaman sanan ja alkumatkasta kävimme vielä hänen vaunussaan katsomassa valokuvia Japanista.<br /><br />Saavuimme kannukseen. Rautatieasemalta kävely majoituskoululle oli tuskien taival. Hiki, väsy ja vielä juurihoitohampaanikin alkoi vihoittelemaan. Onneksi neiti jaksoi kävellä, niin ei tarvinnut kuunnella sen kiukuttelua. Vasta kun saimme teltan pystyyn majoituskoulun pihalle, alkoi elämä hymyilemään.<br />Kävimme kaupassa hakemassa ruokaa ja jätskiä. Sitten soittelimme hammaslääkärille ja kävelimme taas ainakin sata kilsaa apteekkiin, jotta saisin antibiootit särkevään hampaaseeni.<br />Yllätyksekseni, neiti käveli kiukuttelematta kaikkin ne lukuisat kilometrit.<br /><br />Iltapäivän edetessä läksimme sitten juhlapaikalle joka oli vajaan kilometrin päässä teltastamme. Jäimme tosin suustamme kiinni kävelytiellä ja missasimme lähetysnäyttelyn avajaiset. Kiirehdimme kuitenkin sinne näyttelyyn ja meikä nyrjäytti siinä hytäkässä nilkkansa ja rikkoi farkkunsa. Sain jopa kiskaistua neidinkin mukana maan kamaralle.<br />Outoa, kukaan ei tullut auttamaan ja katsomaan kuin pahasti sattui, vaikka istuimme maassa pitkän tovin. Nilkutin sitten ensiapuun paikkauttamaan polveni ja sain kunnian olla ensimmäinen asiakas.<br /><br />Lähetysnäyttelyssä tapasin sitten erään perheen äidin, joka oli viettänyt 5 vuotta Japanissa ja oli lähdössä perheineen sinne takaisin joulukuussa. Itseasiassa olin ollut aikeissa ottaa heihin yhteyttä tämän kesän aikana, mutta käyhän se ensitapaaminen näinkin.<br /><br />No, tietenkin jäin taas suustani kiinni ja näin ollen missasin tapahtuman avajaisjuhlan. No, ei sen väliä. Japanin lähettejä ja Japani juttuja varten olin liikkeelle lähtenytkin. Viikonlopun aikana sain paljon kullan arvoista tietoa.<br /><br />Aurinko paistoin koko viikonlopun. Kesakkoni loistivat ja huomasin saaneeni ylähuulenikin ihan ruskeaksi kesakoista. Reissun jälkeen jouduin ostamaan jotain linimenttiä, jotta sain "kesakkoviikset" hieman vaaleennettua. Enhän minä huomannut ottaa mitään aurinkovoidettakaan mukaan, kun tää Suomen suvi on yleensä sellaista vähemmän aurinkoista.<br />Niinpä neidin käsivarret alkoivat punoittamaan uhkaavasti. Ei auttanut muu kuin ostaa hänelle afrikkalainen huivi suojamaan käsivarsia. Teltalla laitettiin sitten pikkasen pidempihihainen paita päälle.<br /><br />Kaiken kaikkiaan reissu meni hyvin. Perjantaista Sunnuntaihin ravattiin eri tapahtumapaikoista toisiin. Välillä istuttiin urheilukentän töyräällä kääpiömäntyjen varjossa ja kuunneltiin kuoromusiikkia. Neidin suosikkihommaa oli kieriä nurmipiennarta pitkin alaspäin. Otin kameralla muutaman videopätkänkin. Ilmeisesti tänne ei pysty kuitenkaan sitä tiedostoa lataamaan....<br /><br />Paluumatka junalle oli yhtä rankka. Hiki valui ja nestehukka meinasi iskeä. Jalat vapisten heittäydyttiin asemarakenuksen eteen makaamaan.<br />Juna tuli ja kotimatka alkoi. Viimeinen kommellus oli sitten just kun tultiin Tampereen asemalle. Rinkkani hihnat, jotka pitivät telttaa kiinni rinkan alaosassa olivat kiertyneen junan penkin jalkatukien ympärille. Kamala paniikki! Olin ihan varma, ettemme pääse junasta ulos ajoissa. Onneksi eräs Seinäjoelta tullut suomenruotsalainen tyttö auttoi meitä. Siinä sitten kasailin rinkasta irronneita makuualustoja ja telttaa kainaloon ja säntäsin neidin kanssa junasta ulos, kun pysähdyimme laiturille.<br /><br />ONNEKSI OLIN LAITTANUT TEKSTARIN ANOPILLE, JOTTA TULIS VASTAAN! Näin pääsimme autolla kotiin asti. Jos olis vielä joutunut bussia odottamaan ja tavaroiden kanssa sinne änkeämään... huh!<br /><br />Upea ja kokemusrikas reissu. Näin paljon vanhoja tuttuja ja tutustuin tietenkin uusiinkin.<br />Sain myös paljon tietoa lähetystyöstä ja lähettien kokemuksista kentälle sopeutumisesta. Nyt tiedän että jopa Japanissa on kamalia ötököitä ja torakat voivat olla jopa kämmenen kokoisia (ainakin melkein).<br />Silti olen entistä vakuuttuneempi, että Japaniin haluamme lähteä. Onko se lähtöpäivä sitten elokuussa 2006 vai vasta joulukuussa, sitä on vielä vaikea mennä sanomaan. Aika näyttää.<br /><br />Nyt tutustumme maahan ja kulttuuriin. Ja pikkasen tietenkin tutustumme myös kieleen.<br /><br />Niin, ja tuo pikkuneitimme on aivan mahtava reissukaveri! Jätskiä tosin hänen kanssa kuluu ihan kamalasti. Mutta onhan omaa lastaan ihana hemmotella.<br /><br />LC<br /><a href="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/1600/HPIM3176.jpg"><img style="WIDTH: 197px; CURSOR: hand; HEIGHT: 142px" height="142" alt="" src="http://photos1.blogger.com/blogger/5957/1193/320/HPIM3176.jpg" width="224" border="0" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-112478885729065298?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1119124023311670362005-06-18T22:43:00.000+03:002005-06-18T22:48:01.440+03:00<span style="color:#006600;">Viime viikonloppuna olin tyttäreni kanssa Vammalassa lähetysjuhlilla. Oli muuten ensimmäinen kerta sellaisessa tapahtumassa. En näet ole pahemmin juossut hengellisillä festareilla sitten ”seukkarinuorissa” juoksemisen ja nuoriso-ohjaajaksi valmistumisen jälkeen. Nuorisopäivistä ja Maata Näkyvissä -tapahtumista on jäänyt erittäin lämpimät muistot. Ilokseni totesin Lähetysjuhlien kuuluvan järjestelyiltään saman kaltaisiin tapahtumiin.<br /><br />Lähdimme perjantaina puolenpäivän junalla. Olin jo kuolla kantamuksiin matkalla bussipysäkille. Minuun oli näet lastattu teltta, kummankin makuupussit ja –alustat, sadevarusteet ja vaihto vaatteet, syömiset ja sun muut varusteet. Jos olisin heti alkuun tajunnut siirtää painavimmat tavarat kädessä kannettavasta kassista rinkkaan ja siirtää makuupussit käsitavaroihin, olisi valunut muutama hikipisara vähemmän.<br /><br />Vammalaan päästyämme nappasimme taxin ja ajoimme sen about 2,5 km leirialueelle. Siitä ilosta kyllä maksoin mielelläni sen 6,5 euroa. Ihmetyttää kyllä tuo summan suuruus, sillä lauantai yönä 9 km matka maksaa 12 euroa 2 hengeltä. No, hällä väliä.<br />Leiriydyimme leirialueelle ja kasasimme ensimmäistä kertaa viimesyksynä ostetun vaellusteltan.</span><br /><span style="color:#006600;"><br />Parin tunnin levon jälkeen lähdimme sitten tapahtumapaikalle.<br />Meidän pikkuneiti jaksoi kävellä sen reilut pari kilometriä tapahtuma paikalle ihan mukisematta. Käväisimme hampurilaisilla ja ”Herra Hakkaraisen”-talossa. Sitten itse tapahtumaan.<br /><br />Perjantai-ilta sujui mukavasti ja lähdimme vasta puoli yksitoista teltalle. Pikkaisen jännitti, kuinka pikkuneiti jaksaisi kävellä, sillä olihan kello jo reilusti yli ”Nukkumatti”. Hyvin vaan pieni jalka tepusteli toisen eteen. Oltiin varmaan puolessa matkassa, kun näimme naisihmisen sulkevan kirjaston ovia. Lienee vahtimestari. Kysäisimme häneltä, että kuin pitkä matka sinne leirialueelle mahtaa olla. Hän totesi, sinne olevan vielä ihan reippaasti matkaa, mutta lupasi ajaa sen kautta.<br /><br />Mikä Taivaan lahja!!!!! Pääsimme kutakuinkin ajoissa iltapalalle, suihkuun ja nukkumaan.<br />Täytyy sanoa, että ensimmäinen yö pikkuneidin kanssa teltassa oli todella mukava. Hiii! Oltiin tyttöjen kesken retkellä.<br /><br />Lauantaina sitten heräiltiin ja syötiin aamupalaa. Veskissä hiuksia laittaessani jutustelin erään vanhemman rouvan kanssa. Hänkin oli miehensä kanssa juhlilla. Kuinka ollakaan, hän lupasi meille kyydin juhlapaikalle. Suuret kiitokset vaan hänelle ja hänen miehelle. Näin pääsimme ajoissa ja itseämme väsyttämättä juhlille.<br /><br />Päivä kului nopeasti. Kiirehdimme tapahtumapisteestä toiseen ja ehdimme tavata myöskin Japanissa lähetystyössä olevat opistoni ex-rehtorin ja opiskelu toverini. Itse asiassa en ole heitä tavannutkaan sitten heidän Japaniin lähdön jälkeen. Jälleen näkeminen oli iloinen. Paljon oli kysyttävää ja juteltavaa. Paljon myöskin jäi seuraavaankin tapaamiseen.<br /><br />Lähetystorilta matkaan tarttui ”sadekeppi-soitin”, kirjoja, … innostuin jopa tilaamaan itselleni silmälasit eräältä optikolta, joka järjestää näkökutsuja ja lahjoittaa bonukset lähetystyölle.<br /><br />Iltamme päättyi Jakarandan juhlakonserttiin. Se loppui vasta kymmenen jälkeen. Lähdimme encorren aikana pois, koska muksua rupesi väsyttämään. Kauhulla ajattelin sitä edessä olevaa reilua paria kilometriä leirialueelle. Kengät hiersivät ja olo oli muutenkin aika nuutunut pitkän jaloilla vietetyn päivän jälkeen. Tiesin, että muksulle matka olisi ainakin koettelemus.<br />Ulkona tuoksui sateelle…. Elikkä tiedossa saattoi olla pieni kastuminen.<br /><br />Lähdimme kävelemään Juhla-alueelta poispäin. Näin yhden perheen kävelevän samaan suuntaan ja sitten kääntyvän risteyksessä toiseen suuntaan. Rohkaisin mieleni ja kysyin, mihin suuntaan he olivat menossa. Ajattelin, josko he vaikka olisivat lähteneet samaan suuntaan ja olisimme päässeet sillan yli puoleen väliin matkaa. Pääsimme pidemmälle, sillä hekin olivat tulossa leirialueelle.<br /><br />Se oli kyllä varsinainen rukousvastaus. Leirialueella ei ollut kuitenkaan kovinkaan paljon väkeä, ja suurin osa vieraista oli ilmeisimmin majoittunut koulumajoitukseen. Onneksemme siis bongasimme just leirialueella asustavan perheen.<br /><br />Iltapisut ja pesut, sitten nukkumaan. Yöllä satoi ja myrskysi, mutta telttamme ei pahemmin edes heilunut tuulessa. Näin tuli siis testattua telttamme vaellus ominaisuudet ja veden kesto. Nukkumisesta ei kyllä meinannut tulla mitään, sillä sade piiskasi niin kovaäänisesti teltan pintaan. Aamulla kuulin, että tuuli oli ollut todella kova ja riepotellut telttoja ihan olan takaa. Tämäkin siis todisti telttamme kunnollisuudesta.<br /><br />Aamulla pakkasimme tavaramme lähtövalmiiksi teltan sisään. Juuri ennen kuin olimme lähdössä kävelemään, näin erään mökin edessä kaksi hieman vanhempaa rouvaa. Kävelin rohkeasti heidän tykö ja kysäisin, josko he olisivat juhlille menossa… No, sinnehän he. Ja näin saimme taas kyydin perille.<br /><br />Osallistuimme Meidän Messuun ja sen jälkeen armas puolisoni tulikin noutamaan meitä. Ajoimme leirialueelle ja purimme leirin ja menimme sitten syömään. Myöhemmin treffattiin taas nämä tutut Japanin lähetit ja vaihdettiin kuulumisia.<br /><br />Juhlat päättyivät SLS:n lähettien työhönsiunaamiseen. Paikalla olivat myös piispa Pihkala ja presidentti Tarja Halonen.<br /><br />Sitten läksimme kotia kohden.<br /><br />Koko viikonloppu oli erittäin antoisa. Seuraava tapahtuma onkin sitten Evankeliumi Juhlat Kannuksessa. Siellä sitten siunataan SLEY:n lähetit matkaan.<br />Saas nähdä olemmeko itse ensi kesänä lähdössä olevia lähettejä!!??</span><br /></span><span style="color:#006600;"></span><br /><span style="color:#006600;"><img src="http://i4.photobucket.com/albums/y109/LadyCoyote_Fin/hinomaru.gif" /> LC</span><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-111912402331167036?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1119123735649315272005-06-18T22:38:00.000+03:002005-06-18T22:42:15.653+03:00<img src="http://i4.photobucket.com/albums/y109/LadyCoyote_Fin/36_1_37.gif" /> <span style="color:#003300;">No, nyt on sitten käyty kakkos haastattelussa.</span><br /><br /><span style="color:#003300;">Tässä vaiheessa voikin jo paljastaa, minkä järjestön kanssa olemme asioineet.<br />Suomen Luterilaisen kirkon sisällä Japanin lähetystä tekee 3 eri järjestöä. Vanhin niistä on SLEY, joka on tehnyt Japanin lähetystä jo yli 100 vuotta. Tunnen jo entuudestaan SLEY:n Japanin lähettejä, ja koska he tekevät työtä sellaisilla alueilla, jossa on Englanninkielinen peruskoulu, järjestön valinta oli helppo.</span><br /><br /><span style="color:#003300;">Menimme viime tiistaina SLEY:n toimistolle. Siellä oli meidän perhettä vastaanottamassa 4 henkilön tiimi, joka sitten haastatteli meitä. Siinä vierähtikin kolmisen tuntia ihan sujuvasti, kun keskustelimme lähenemisestämme. Siinä käytiin läpi meidän lähetysnäkyä, raamattunäkemystä, toiveita, haaveita ja Japanin kentän vaikeutta.<br />Lopuksi toiminnan johtaja ilmoitti jatkosta, että eiköhän pistetä pyörä pyörimään. Eli käytännössä siis pääsimme tästäkin haastattelusta etenemään seuraavalle portaalle.<br />Jatko kuvio menee niin, että tämä tiimi esittelee meidän paperit lähetystyön johtokunnalle, joka esittelee asian sitten SLEY:n hallitukselle (tms. instanssille). Koska kyseinen toiminnan johtaja istuu kussakin portaassa, tuskin tulee enää mitään mutkia matkaan. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei mitään ole vielä allekirjoitettu. Elikkä mitä tahansa voi aina tapahtua.<br />Joka tapauksessa nyt voimme sanoa, elävämme aikaa: ”kutsua lähetyskurssille odotellessa”.<br />Tuloksia ilmeisemmin voi odotella siinä syyskuun loppupuolella, jolloin pitäisi olla seuraava hallituksen kokous. (Sitä seuraava olisi kuulemma vasta joulukuussa.)<br />Että näin tässä edetään, askel askeleelta.</span><br /><br /><span style="color:#003300;">Tässä jo vähitellen pakkaillaan sellaisia tavaroita, joita ei välttämättä tarvitse. Viemme niitä nyt jo varastoon, jotta ei tule kamala paniikki, kun syksyllä pistämme asuntomme myyntiin. Tämähän kannattaa myydä, sillä tulemme kuitenkin asustelemaan lähetyskurssin ajan pääkaupunkiseudulla. Japaniin lähtö tulee sitten olemaan melko pian kurssin jälkeen.<br />Jos haluamme pitää jonkin asunnon täällä Suomessa, kannattaa ennemmin hankkia jokin pieni kerrostalokaksio ja vuokrata se Japanin vuosiksi jollekin opiskelijalle. Sellaisista osakkeista pääsee aina helposti eroon… Emmehän voi tietää, mihin sitten sijoitumme, kun joskus palaamme kotiin.<br /><br />Tällaista!</span><br /><br /><span style="color:#003300;"> LC</span><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-111912373564931527?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1118305194876808412005-06-09T11:12:00.000+03:002005-06-09T11:19:54.883+03:00<span style="font-family:georgia;color:#6666cc;"><img style="WIDTH: 120px; HEIGHT: 100px" height="135" src="http://i4.photobucket.com/albums/y109/LadyCoyote_Fin/animationkopiocopy.bmp" width="175" /></span><br /><span style="font-family:georgia;color:#6666cc;"></span><br /><span style="font-family:georgia;color:#6666cc;">Tässä ovat siis ne vanhat kirjeet tuolta "Ystävänkirjeiden puolelta".</span><br /><span style="color:#6666cc;">Jatkossa sen sivun kirjeet kuvaavat enemmän tapahtumia sun muita, mutta täällä tuuletellaan omaa napaa ja napistaan, kun siihen on aihetta.</span><br /><span style="color:#6666cc;">LC</span><br />-----------------------------------------------------------------<br /><br /><span style="font-family:times new roman;">28. toukokuuta</span><br /><em></em><br /><span style="font-size:85%;">Tervehdys!<br />En ole pahemmin tänne kirjoitellut kun tässä on ollut ihan hiljaiseloa, mitään kummempaa ei ole sattunut.<br />Sen verran olemme saaneet asioita järjesteltyä, että mökillemme on löytynyt ruohonleikkaaja. Marjatkin tulevat tulevina vuosina poimittua eli mökki ei jää ihan yksinään viidakoitumaan. Myös emännän moottoripyörä on saanut säilytyspaikan ja asiantuntijan ulkoiluttamaan muutaman kerran kesässä, ettei kone mene ihan pilalle. Eli näin Taivaan Isä asiat järjestelee, kun malttaa hieman odottaa.</span><br /><span style="font-size:85%;"><br />Kieliopinnoissa isäntä on ollut hieman ahkerampi. Itse olen vain kovasti lukenut Japanissa vaihto-oppilaana olevien web päiväkirjoja, sekä tutustunut muutenkin elämään Japanissa erilaisten kirjojen ja videoiden avulla. Lisäksi varastossamme on selvästi havaittavissa jonkilaista järjestelyä eri kasoihin... "mökille", "varastoon", "Japaniin". Näin pikkuhiljaa asiat loksahtelevat paikoilleen ja valmistaudumme tilanteeseen; "jos käsky käy lähetyskurssille".<br /><br />Loppuviikosta isännän sähköposti kolahti ja saimme kutsun Helsinkiin jatkohaastatteluun. Kiva! Jotakin pientä edistystä. Tilanne ei sinänsä jännitä haastattelijoiden osalta, sillä kasvot ovat tuttuja menneisyydestä. Perhosia vatsanpohjalle aiheuttaa lähinnä ajatus, että haaveesta saattaa tosiaan tulla totta. *hymyilee itsekseen*<br /><br />On aika jännä tilanne, kun toisaalta pitäisi elää elämää kuten ennenkin. Juuri sain työkkäristä vinkin haettavana olevasta työpaikasta. Toisaalta suunnitelmia tehdessään pitää ottaa huomioon lähdön mahdollisuus. Käytännössähän meidän pitää olla vapaina sidoksista vuodenvaihteessa, jos lähetyskurssille mielimme.<br /><br />No, eipä tässä paniikkia. Hiljaksiin mennään ja nautitaan olemisen sietämättömästä keveydestä. Oikeastaan on aikas jännää ja mielenkiintoista, kun ei tulevaisuudesta tiedä mitään varmaa. Eipä ainakaan pääse tylsistymään.<br />Eniten tällä hetkellä huolta aiheuttaa se, että tyttäremme englanninkielinen eskari tulee jäämään kesken, jos ja kun muutamme vuodenvaihteessa kurssia varten pääkaupunkiseudulle. No, toisaalta oppiipa sitten jotain suomeksikin. Täytyy vain sitten yrittää pitää englantia yllä, jotta koulun aloitus silloin syksyllä (toivottavasti Japanissa) onnistuisi englanninkielisessä koulussa.<br />No, jätämme kaiken Isän käteen!<br />LC<br /><br /> 16. toukokuuta</span><br /></span><span style="font-size:85%;"><br />Viimein olimme siellä soveltuvuustestissä. Torstai-iltana ajoimme Helsinkiin ja yövyimme Hotellissa. Hintaa hotellilla oli kyllä aikas hunajaisesti ja illallinen ravintolassa teki aikamoisen loven kukkaroomme.<br />Tyttäremme vietti tämän ajan serkuillaan sekä mummulla. Oli muuten ensimmäistä kertaa yökylässä. Kiitos sukulaisillemme avusta.<br /><br />Aamulla heräsimme yllättävän huonosti nukutun yön jälkeen ja menimme hotellin alakertaan aamiaiselle. Täytynee sanoa, että kyseinen aamiainen oli paljon nautittavampi kuin se illallinen, jonka olimme edellisiltana syöneet. Tietäen edessä olevan päivän kiireiseksi, tankkasin oikein tuhdin aamiaisen. Siinä upposi munakokkelit ja pekoni, lohivoileivät ja kahvia. Isäntä ei innostunut tankkaamaan, joten hänellä olikin kova nälkä puolenpäivän aikaan. Itse sulattelin tyytyväisenä siihen aikaan pekonia. Hih! No, ei välttämättä mitään terveellistä. Mutta olipa hyvää.<br /><br />Lähdimme hotellilta reilusti ennen kahdeksaa kävelemään Töölössä sijaitsevalle Kansanterveyslaitokselle. Siellä meidät ohjattiin huoneeseen jossa meille eteen kasattiin iso kasa erilaisia tehtäviä, numerosarjoista kuvan selitystehtäviin. Välillä kävimme haastattelussa ja teimme kuunneltuja tehtäviä sekä ryhmätöitä. (Hih! ryhmätöitä kahdestaan. Varsinainen ryhmä)<br />Päivän aikana he ilmeisesti tutkivat meidän stressin sietokykyä, neuvottelu ominaisuuksia, kykyä hahmottaa tilannekokonaisuuksia… jne. Siellä oli joukossa matemaattisia probleemeja, numerojonotehtäviä ja jopa ne kuuluisat mustetahratkin.<br /><br />Haasteellisinta oli selvitä annetuista tehtävistä annetussa ajassa. En kyllä kyennyt tähän, sillä haastattelut veivät normaalia pidemmän ajan (ilmeisesti monisanaisuuteni vuoksi), joten iltapäiväksi annetuille tehtäville jäi vain viimeinen tunti käytettäväksi.<br />Turhauttavinta oli ehkä se, että aikarajalliset tehtävät olivat ”mission impossible”, juuri kun oli päässyt innostuksissaan vauhtiin, aika loppui kesken.<br /><br />Siinä se 8 tuntia sujui sukkelasti. Yllättävintä oli se, kuinka poikki sitä oli sen urakan jälkeen. Olo oli väsyneempi kuin 2 tunnin rankan fyysisen rasituksen jälkeen.<br /><br />Testin jälkeen sitten kiitimme ja pokkasimme. Lähdimme kävellen hotellille ja haimme automme parkkihallista. Kello oli sopivasti puoli viisi ja perjantai-iltapäivä… Voitte varmaan kuvitella millainen ruuhka Helsingissä tai ylipäätänsä Kehä kolmosen sisäpuolella on.<br />Mannerheimintielle pääseminen oli haaste sinänsä. Vaatii aikamoista paikallistuntemusta päästä kääntymään vasemmalle kyseistä väylää. Lähes kaikki risteykset, joita tiirailimme kauempaa olivat koristettu merkein ”vasemmalle kääntyminen kielletty”. Siellä me puikkelehdimme äkkipikaisten autoilijoiden ja päälle tulevien raitiovaunujen seassa. Ihmeen kauppaa pääsimme lähes tulkoon ilman ylimääräisiä kilometrejä oikeaan suuntaan. <br />No, ei se vielä siihen helpottanut. Ruuhka ja vaaratilanteet saivat kyllä pulssin kohoamaan. Ohitukset, kiilaukset jarrutukset ja kilpajuoksu pysäkiltä eteen tulevien bussien kanssa, jota muut autoilijat aika sujuvasti harjoittivat, olivat kyllä aika järkyttäviä.<br /><br />Lopu hyvin, kaikki hyvin. Pääsimme takaisin Tampereelle. Haimme jälkikasvumme serkuiltansa ja kiisimme kotiin pistämään pakastepizzaa uuniin.<br />Syötiin, saunottiin ja kaaduttiin olohuoneen sohvalle.<br /><br />Nyt sitten odottelemme testien tuloksia ja mahdollista kutsua jatkohaastatteluun.<br />Jos selviämme näistä kaikista portaista, voimme ehkä ruveta odottamaan kutsua Lähetyskurssille.<br /><br />Olemme edelleen innoissamme tästä prosessista. Japanissa olevien suomalaisten webbipäiväkirjoja lukiessa tulee sellainen malttamaton olo, että päästäisiinpä jo lähtemään.Välillä tulee kuitenkin sellainen jänne tunne vatsanpohjaan… samanlainen kouraisu, kuin olisit juuri vuoristoradan huippukohdassa ja vaunu on lähdössä hillittömään kiitoon rataa alas…<br /><br />Joka tapauksessa tämä on iso juttu niin meille itsellemme kuin läheisillemmekin.<br />Huh!<br /> <br />LC<br /><br />27. huhtikuuta<br /><br />Jipii!<br />Saatiin jo aikaiseksi tilata se soveltuvuustestin päivä. Se on sitten 13 päivä Toukokuuta ja perjantai. Eli lujaa vauhtia edetään.<br />Meidän pitää olla Helsingissä jo aikaisin aamulla. Siellä menee kuulemma koko päivä. Muutamat pitkät haastattelut ja psykologiset testit. Meidät siis todellakin syväluodataan siellä. No hyvä niin, sillä muuttaminen vieraaseen maahan lähes ummikkona on aina iso kriisin paikka. (Japanissahan ei oikein tahdo englannilla pärjätä.)<br />Toivottavasti saadaan "terveen paperit", eli oltaisiin soveltuvia lähtemään. Luulisin niin. Miksi muuten Taivaan Isä olisi pistänyt meitä käymään läpi tälläistä tunteiden myrskyä ja höykytystä.<br /> LC<br /><br /><br />26. huhtikuuta<br /><br />Hei! <br />Saimme juuri sähköpostia lähetysjärjestöstä. Paperimme ovat menneet perille ja voimme varailla aikaa soveltuvuustestiin. Eli näyttää sille, että prosessi lähetyskurssille valmistautumiseen on käynnistynyt.<br />Kivaa! Eli pikkuhiljaa tässä edetään!<br />LC<br /><br />9. huhtikuuta<br /><br />Hei!<br />Perheemme on jokin aikaa suunnitellut lähetystyöhön lähtöä ja käynyt pitkää henkistä prosessia. Olemme tehneet asian eteen jotain ja käyneet jo yhdessä haastattelussa. Tänään täytämme viimein hakukaavakkeet seuraavalle lähetyskurssille. Jos hyvin käy, saatamme olla jo vuoden päästä syksyllä Japanissa.<br /><br />Meillä on oma webbipäiväkirja, jota kirjoitamme englanniksi. Sinne yritämme tehdä viikottaisia merkintöjä tämän prosessin etenemisestä. Toisen palstan varaamme "ns. ystävänkirjeille", joita on tapana lähetyskentiltä lähetellä. Eli toistaiseksi näissä blogeissa saattaa olla melko hiljaista, kunnes pääsemme kurssille ja 'lähtövalmistelut' käynnistyvät toden teolla.<br /><br /></span><span style="font-size:85%;">Lisäsin "Ystävänkirjeet" blogin albumiin, muutamia ottamiani kuvia Suomesta. Lisäilen niitä pikkuhiljaa, jahka saan parempia otoksia.<br />Kaipaamme runsaasti esirukouksia suunnitelmiemme puolesta.<br />Siunausta teille kaikille!</span><br /></span><span style="font-size:85%;"></span><br /><span style="font-size:85%;">LC &amp; Perhe</span><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-111830519487680841?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-13534700.post-1118300529374143912005-06-09T10:02:00.000+03:002005-06-09T11:06:13.986+03:00<a href="http://photos1.blogger.com/img/150/6286/640/girl.jpg"><img style="BORDER-RIGHT: #006600 4px solid; BORDER-TOP: #006600 4px solid; MARGIN: 2px; BORDER-LEFT: #006600 4px solid; BORDER-BOTTOM: #006600 4px solid" src="http://photos1.blogger.com/img/150/6286/320/girl.jpg" border="0" /></a><br /><span style="font-family:georgia;color:#cc66cc;"><strong>Tervehdys....<br />Siirrän tänne toisenblogini vanhoista teksteistä. </strong></span><br /><span style="font-family:georgia;color:#cc66cc;"><strong>Sinne lähetän tulevaisuudessa vain ne viralliset lähetyskirjeet kentältä. (Sitten kun joskus sinne asti pääsemme). Täällä voin ruotia pikkasen syvällisemmin aivojeni pieniä liikkeitä.</strong></span><br /><span style="font-family:georgia;color:#cc66cc;"><strong></strong></span><br /><span style="font-family:georgia;color:#cc66cc;"><strong>LC</strong></span><a href="http://www.hello.com/" target="ext"></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/13534700-111830052937414391?l=nurmikolla.blogspot.com' alt='' /></div>Lady Coyotehttp://www.blogger.com/profile/17721113436137117677noreply@blogger.com0